‘Schweitzerin vaarallinen löytö’

by David Catchpoole ja Jonathan Sarfati

Sellainen oli Discover-lehdessä olleen artikkelin otsikko,¹ joka kertoi Tri Mary Schweitzerin löytämästä tuoreesta dinosauruksen kudoksesta. Aiheesta on raportoitu aiemmin mm. seuraavissa Creation-lehden artikkeleissa: Dinosaur bone blood cells found, 16(1):9, 1993; Sensational dinosaur blood report! 19(4):42; 1997; Dino soft tissue find, 27(4):7, 2005.

Miksi “vaarallinen”? Ali-otsikkomme (painotuksemme paksunnetulla fontilla) selittää: “Kun tämä ujo paleontologi löysi pehmyttä, tuoreen näköistä kudosta T.rexin reisiluun sisältä, hän pyyhki menneisyyttä ja nykyisyyttä erottavan rajan pois. Tämän jälkeen mikään ei ollut enää ennallaan.”

^{Science via AP (From www.msnbc.msn.com/id/7285683/)}

1. Nuoli osoittaa kudospalaan, joka on yhä elastinen. Se köyhdyttää uskoa, jonka mukaan tämäntapainen elastinen kudos olisi voinut säilyä 65 miljoonaa vuotta.
2. Toinen tuoreen näköinen kudos, joka samaan tapaan horjuttaa uskoa miljooniin vuosiin.
3. Osa luusta, missä syinen rakenne on yhä nähtävissä. Useimmissa fossiililuissa ei ole näitä enää havaittavissa. Silti näiden luiden väitetään olevan 65 miljoonan vuoden ikäisiä, miten ne ovat säilyneet?

Raja, johon viitataan tarkoittaa niitä oletettuja 65 miljoonaa vuotta, minkä ajan dinosaurusten on väitetty olleen kuolleena sukupuuttoon. Discover-lehden artikkeli selittää, miten ko. löytö on sähköistänyt kreationisteja, “jotka tulkitsevat Schweitzerin löydöt todisteena siitä, että maailma ei ole läheskään niin vanha, kuin tiedemiehet väittävät. ’Kutsunkin lukijan astumaan askeleen taaksepäin ja tarkastelemaan ilmeistä, ‘ kirjoitti Carl Wieland [CMI Australian johtaja; hänen artikkelinsa ‘Still soft and stretchy’ [suom. Yhä pehmyttä ja venyvää] sai aikaan ateistien inspiroimaa kritiikkiä pitkiin ajanjaksoihin uskovilta] viime vuonna. ’Tämä löytö antaa suunnatonta painoarvoa ehdotukselle, jonka mukaan dinosaurusten fossiilit eivät olekaan miljoonien vuosien ikäisiä, vaan ovat muutama tuhat vuotta sitten vallinneiden katastrofisten olosuhteiden seurausta.’”

Discover-lehden artikkeli jatkoi kuvaamalla monien tieteellisessä yhteisössä vaikuttavien ihmisten epäuskoisuutta löytöä kohtaan. Jopa niin, että Tri Schweitzerilla “oli vaikeuksia” yrittäessään saada löytöjään julkaistuksi tieteellisissä julkaisuissa.

“Eräskin arvioitsija sanoi minulle, että hänelle on aivan sama, mitä todisteet näyttivät, hän tiesi, että se mitä löysin ei ollut mahdollista,” sanoi Schweitzer. ”Kirjoitin takaisin ja sanoin, ’No mitkä todisteet sitten vakuuttaisivat sinut?’ Hän sanoi, ’Sellaisia todisteita ei ole.’”

Schweitzer voi ymmärtää monien skeptisyyttä. “Jos otat verinäytteen ja laitat sen hyllylle, noin viikon kuluttua sinulla ei ole mitään tunnistettavaa jäljellä, ” hän sanoi lisäten, ”Miksi sitten dinosauruksissa olisi mitään tunnistettavaa jäljellä?”

Miksi tosiaankin? Paitsi, jos ne eivät olekaan kuolleet sukupuuttoon miljoonia vuosia sitten, ja niiden jäänteet ovat säilöytyneet nopeasti erityisissä olosuhteissa. Schweitzer kertoo hetkestä, jolloin hän löysi dinosauruksen punasoluja vuonna 1990: “Menin aivan kananlihalle, sillä kaikkihan tietävät, etteivät nämä voi säilyä 65 miljoonaa vuotta.”

Haisevat luut

Schweitzer muistelee, miten ensimmäisen löytönsä jälkeen hän huomasi Montanan Hell Creekistä löydetyn T.rexin luurangon, jossa oli etäisesti kalmamainen tuoksu. Kun hän mainitsi tästä pitkäaikaiselle paleontologille, Jack Hornerille, hän vastasi, “Tiedän, kaikki Hell Creekistä löydetyt luut haisevat.”

Ällistyttävää, eikö totta? Se, että dinosaurusten luiden täytyy olla miljoonien vuosien ikäisiä, on iskostunut paleontologien päihin niin syvään, ettei edes kuoleman haju rekisteröitynyt – vaikka kaikki todisteet olivat heidän neniensä alla.

Evankelinen kristitty?

Artikkelin kirjoittaja väitti, että Schweitzer on “evankelinen kristitty”.¹ Artikkelin kirjoittaja ei ole kuitenkaan ensimmäinen ei-kristitty, joka käyttää tunnustautunut kristitty-korttia osoittaakseen, miten monet kristitytkin uskovat evoluutioon ja vähätelläkseen kristinuskoa.

On tärkeä ymmärtää, että sanoilla evankelinen ja kristitty on tarkalleen määritellyt merkitykset, mutta on erittäin harvinaista, että ateistit käyttävät niitä rehellisesti. Esimerkkinä voidaan ottaa suuri 1900-luvun fyysikko, josta tuli saarnamies Tri D. Martyn Lloyd-Jones. Hän sanoi, että evankelisen täytyy (määritelmän mukaan) hyväksyä “luominen, eikä evoluutiota”, “fakta jonka mukaan ensimmäisen ihmisen lankeemus tapahtui, niin kuin se ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on kolmannessa luvussa kuvattu”, ja ”hyväksyä vedenpaisumuksen todellisuus.” Tämä on itse asiassa luonnollinen seuraus määritelmälle, jonka mukaan evankeliset hyväksyvät Raamatun erehtymättömyyden ja riittävyyden.

Schweitzerin asenne Raamattua kohtaan heijastelee enemmänkin liberaalia suhtautumista, kuin evankelikaalista.²

Sen sijaan, että Schweitzer hyväksyisi raamatullisen kuvauksen luomisesta, hän uskoo yhä miljooniin vuosiin, “Se tekee Jumalasta paljon suuremman, kuin jos uskoisin Hänen taikurinomaisesti vain nykäisseen kaiken paikoilleen hihastaan.” Schweitzer sanoi myös, että hänen “uskonsa” (mihin, sitä meille ei ole kerrottu) syveni. ”Jumalani kasvoi valtavasti sen jälkeen, kun minusta tuli tieteentekijä. Hän ei pysy laatikoissa.”

Joka tapauksessa, tuollaiset kuluneet iskulauseet ovat asiaan kuulumattomia. Tärkeä asia on se, mitä Jumala sanoi tehneensä, ei se, mitä joku kuvittelee heidän jumalansa saattaneen tehdä! Myös modernin tieteen perustajat, jotka uskoivat “ajattelevansa Jumalan mielen mukaisia ajatuksia”, eivät kieltäneet Hänen jo tallennettuja ajatuksiaan.

Ja vaikka Schweitzer sanoo, “Näen myötätuntoa ympärilläni olevassa maailmassa”, me näemme myös syntiinlankeemuksen seuraukset – mukaan luettuna T.rexien luurangot! Tämä on kristinuskon ja pitkien ajanjaksojen välinen ylitsepääsemätön este. (Emme kuitenkaan väitä, ettei ihminen voi olla sekä kristitty että uskoa pitkiin ajanjaksoihin. Monet ovat pelastuneita, “siunatusta epäjohdonmukaisuudestaankin” huolimatta – Raamatussa ei ole yhtään viittausta siihen, että saman kallon sisään tungetut ristiriitaiset ajatukset olisivat anteeksiantamattomia syntejä. Katso myös englanninkieliset artikkelit:

• Onko mahdollista olla kristitty ja kehitysopin kannattaja? Johtava kreationisti vastaa usein kysyttyyn kysymykseen
• Kokonaiskuva: Vaikka joku onkin väärässä luomisen kuudesta päivästä, ei se automaattisesti tee hänestä ei-kristittyä. Mutta jos luulet, että asia on sen vuoksi vähemmän tärkeä, ota askel taaksepäin ja katso kokonaiskuvaa .
• Täytyykö minun uskoa kirjaimelliseen luomiseen ollakseni kristitty?)

Artikkelissa kerrotaan myös, että Schweitzer on joutunut kärsimään “uskonnollisista hyökkäyksistä” raamatulliseen luomiseen uskovien kreationistien taholta, vaikkei tietenkään pysty antamaan mitään todisteita tällaisista ”hyökkäyksistä”. Tämä ei itse asiassa ole ensimmäinen kerta, kun Discover-lehti on vedonnut tunteisiin faktojen sijaan, katso Feduccia v Creationists.

Schweitzer sanoo, “Se repii munaskuitani”. [Tällä tarkoitetaan ilmeisesti: “Väitteenne loukkaa minua, siitä syystä sen täytyy olla epätosi”.]

“Nämä ihmiset väittävät edustavansa Kristusta, jota minä rakastan” [vaikkakaan ei ilmeisesti rakastanut niin paljon, että olisi uskonut, mitä Hän sanoi luomakunnan alusta (Mark 10:4–9) ja maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta (Luuk 17:26–27) ja Raamatun erehtymättömyydestä (John 10:35).].

“Ei ole mikään ihme, että monet kollegoistani ovat ateisteja” [ehkäpä siitä syystä, että Raamattuun uskomisessa ei nähdä mitään mieltä, koska tunnustautuvat kristitytkään eivät usko siihen?].

“Jos ainoa kuvani Kristuksesta olisi asenteenne minua kohtaan, juoksisin karkuun” [vaikkakin olemme pahoillamme kristittyjen suunnalta tulleista vihaviesteistä (jos niitä nyt on koskaan ollut), on hyvä huomata, että raamatullinen Kristus ei ollut mikään harmiton nynny, jollaiseksi Hänet usein kuvataan – huomaa esim. Hänen käyttämänsä haaste vastaisku-taktiikka – muutenhan kukaan ei olisi edes vaivautunut ristiinnaulitsemaan Häntä].

On sääli, että Tri Schweitzer on niin kiinni miljardien vuosien paradigmassa, että hän on haluton hylkäämään sitä edes suunnattomien vaikeuksien edessä, sekä raamatullisten että tieteellisten.

Viittaukset

1. Yeoman, B., Schweitzer’s Dangerous Discovery, Discover 27(4):37–41, 77, April 2006. Takaisin.
2. Ehkäpä sekaannus nousee siitä tosiasiasta, että Schweitzer, vaikkakin Amerikassa syntynyt, on Saksalaista syntyperää. Saksassa sana evangelische tarkoittaa yleensä Protestanttiseen kirkkoon kuuluvaa, oli sitten kuinka liberaali hyvänsä. Takaisin.

It has been said that “Information is power”. When it comes to creation information we’d have to agree. Keep the ‘powerful’ evidence for God being Creator coming.