Aadamia etsimässä muinaisessa Egyptissä

Kirjoittaja: Gavin Cox

Alkuperäisjulkaisu: Creation 43(3) s.52–55 heinäkuu 2021
Julkaistu suomeksi: Luominen nro 48 s.38

Kuvan tekijä: kirjoittaja

Minulla oli etuoikeus asua Egyptissä työskennellen öljyn- ja kaasunetsinnän parissa (1999–2000; 2006–2007). Asuessani Kairossa ihastuin Egyptin historiaan. Vierailin Kheopsin pyramidilla (ulko- ja sisäpuolella) toistakymmentä kertaa, kuten myös muilla historiallisilla paikoilla. Pyramidien koko ja mahtavuus ovat kunnioitusta herättäviä. Eniten minua kiehtoi sen selvittäminen, onko Egyptin historialla yhtymäkohtia 1. Mooseksen kirjan alkulukuihin. Esimerkiksi: tiesivätkö muinaiset egyptiläiset Aadamista ja Eevasta tai Nooasta ja vedenpaisumuksesta?

Tutkittuani asiaa yli vuosikymmenen ajan, mm. suorittaen kaksi maisterintutkintoa (raamatuntutkimus 2014, egyptologia 2015), tein johtopäätöksen, että egyptiläiset kyllä tiesivät, vaikkakin vääristynein, pakanallisin tavoin.¹

Raamatun historia on todellista

Monilla muinaisilla kulttuureilla on kertomuksia, joissa on yhtäläisyyksiä 1. Mooseksen kirjan lukujen 1–11 tapahtumiin ja henkilöihin.^2,3 Vaikka nämä kertomukset ovat turmeltuneita ja usein sekavia, niin raamatullisia totuuksia on silti tunnistettavissa. Tämä ei ole yllättävää, koska kaikki nämä kulttuurit ovat syntyneet Nooan arkissa olleesta perheestä vain noin 4 500 vuotta sitten. Perheen jäsenet olivat vedenpaisumuksen silminnäkijöitä, ja koska Nooa oli “vanhurskauden saarnaaja” (2 Pie. 2:5), he tiesivät myös Aadamista, Eevasta ja heidän syntiinlankeemuksestaan.

Vedenpaisumuksen jälkeen kasvava ihmissuku pysytteli yhdessä enintään kahden tai kolmen vuosisadan ajan Baabelin hajaannukseen asti.⁴ Arkin matkustajat olivat tässä joukossa, ja koska he elivät satoja vuosia vedenpaisumuksen jälkeen, he ovat saattaneet olla kunnioitettuja ‘muinaisia viisaita esi-isiä’, joilta käytiin kysymässä neuvoa.

Lisäksi 1. Mooseksen kirjan rakenne⁵ viittaa siihen, että historiasta oli saatavilla kirjallinen versio, jota Seemin sukulinja luultavasti säilytti, kunnes Mooses myöhemmin kokosi sen. Tämä olisi auttanut säilyttämään ‘muiston’ 1. Mooseksen kirjan varhaishistoriasta.

Sitten (Pelegin päivinä, 1 Aik. 1:19) Jumala hajotti ihmiset Baabelista, jolloin 1 Moos. 1–11:n pääpiirteet levisivät ympäri maailmaa. Näin syntyivät esimerkiksi sadat laajalle levinneet kertomukset maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta, jotka ovat usein hämmästyttävän samanlaisia kuin 1. Mooseksen kirjassa.²

Hajaantumisen jälkeen jotkin suhteellisen lähellä Baabelia olleet ryhmät—esim. Mesopotamiassa ja Egyptissä—pystyivät nostamaan kulttuurinsa entiselle tasolleen varsin nopeasti.⁶

Haamin ja Egyptin yhteys

Nooan pojalla Haamilla oli neljä poikaa. Heistä kolmen nimi, Misraim, Puut ja Kuus, (1 Moos. 10:6) liittyy Raamatussa ja/tai sen ulkopuolella Egyptiin ja/tai sen naapurikansoihin. Erityisesti Misraim (Mitsrajim מִצְרַיִם) on Egyptin heprealainen nimi koko Vanhassa testamentissa. Klassisen arabian nimi Egyptille on Misr, jota nykyiset egyptiläiset itse käyttävät.

Psalmeissa Egyptiä kutsutaan “Haamin maaksi” (Ps. 105:23, 27; 106:22) ja “Haamin majoiksi ”(Ps. 78:51). Raamatulliset todisteet eivät jätä epäilystäkään siitä, että ‘Haam ja pojat’ asettuivat sille seudulle. On erittäin todennäköistä, että Haam ja Misraim olivat tärkeitä hahmoja varhaisessa Egyptissä ja että toinen tai kumpikin oli avainasemassa sen perustamisessa. Mitkä tahansa ei-haamilaiset ryhmät tai yksilöt, jotka sattuivat olemaan osa Egyptin perustajakansaa, ovat toki voineet välittää tietoa varhaishistoriasta. Mutta vedenpaisumuksen nähneen, Nooan kasvattaman Haamin näkyvä läsnäolo parantaa mahdollisuuksia löytää yhtymäkohtia ‘1. Mooseksen’ kirjaan harvoista säilyneistä varhaisegyptiläisistä lähteistä.

Lyhyesti sanottuna odotamme löytävämme muinaisesta Egyptistä Raamatun ulkopuolisia todisteita 1. Mooseksen kirjan alkuluvuista. Niiden tulisi esiintyä varhaisimmissa kaiverruksissa, jotka ovat ajallisesti lähimpänä Baabelin siirtolaisten saapumista. Ja todellakin löydämme sellaisia todisteita varhaisista (vanhan valtakunnan) pyramideista. Kun aikaa kului, kertomukset vääristyivät yhä enemmän. (Muinaiset egyptiläiset olivat hyvin pakanallisia ja lisäsivät kymmeniä tuhansia jumalia ja jumalattaria aikojen saatossa.)⁷

Egyptiläiset luomisuskomukset

Kaikki kuvat Wikipedia, ellei toisin mainita

Muinaisessa Egyptissä oli kolme pääuskomusta luomisesta. Ne syntyivät kolmessa eri paikassa, joissa kussakin oli oma temppelinsä. Ne tunnettiin kreikkalaisilla nimillään: Heliopolis (nykyisen Kairon alueella, ks. alla), Memfis ja Hermopolis (20 km ja 322 km Kairosta etelään). Jokaisessa paikassa oli samat perusajatukset, kuten ‘alkumeri’ (Nu/Nun—ks. tietolaatikko ‘Muistoja Nooasta’ yllä), josta nousi ensimmäinen luotu manner.⁸ Tämä muistuttaa luomisviikon kolmatta päivää, jolloin “kuiva alue ilmestyi näkyviin” (1 Moos. 1:9). Se tuo mieleen myös vedenpaisumuksen päättymisen, kun “vuorten huiput paljastuivat veden alta” (1 Moos. 8:5).

Neljäs temppeliteologia Elefantinessa, Assuanissa (870 km Kairosta etelään), sisälsi Khnum-nimisen jumalan, joka loi ihmiskunnan savesta käyttäen savenvalajan pyörää (kuva 1). Tämä muistuttaa 1 Moos. 2:7:ää, jossa “Herra Jumala muovasi ihmisen maan tomusta”.

Heliopolis, Atum ja Raamattu

Heliopolis (kreikaksi ‘auringon kaupunki’) oli alusta alkaen (Re-)Atum-nimisen jumalan palvonnan alueellinen keskus. Ainoa säilynyt todiste siitä on Al-Masallan obeliski (kuva 2). Se seisoo Kairon Ain Shamsin lähiössä, joka on rakennettu Heliopoliksen päälle. Ain Shams on tämän muinaisen kaupungin arabialainen nimi (‘auringon silmä’). Egyptin 12. dynastian Senusret I (kuoli 1926 eKr.) pystytti obeliskin. Se on tehty punaisesta graniitista ja on noin 21 metriä korkea ja painaa 120 tonnia.

Sekä Heliopolis että Atumin palvonta esiintyvät Raamatussa. Heliopolis patsaineen/obeliskeineen tuomitaan epäjumalanpalvonnastaan Jer. 43:13:ssa ja Jes. 19:18:ssa.⁹ Heliopoliksen egyptiläinen nimi on ‘Iunu’, joka tarkoittaa ‘pylvästä’ (tai obeliskia). Koptin¹⁰ kielellä se on ‘Oon’, joka tuomitaan Hesekiel 30:17:ssä. Joosefin vaimo oli Poti-Feran tytär (isän nimi tarkoittaa ‘Ran antamaa’), joka oli “Oonin pappi” (1 Moos. 41:45, 41:50, 46:20).¹¹ Näin ollen Poti-Fera todennäköisesti palvoi Re-Atumia. Lisäksi israelilaiset orjat rakensivat viljavarastoja faraolle ‘Piitomissa ’(2 Moos. 1:11), joka egyptiksi tarkoittaa ‘Atumin suurta taloa’ (pr-jtm.w).⁹ Atumin nimi esiintyy Egyptin vanhimmissa teksteissä, joita on kaiverrettu 5. dynastian pyramidien hautakammioiden seiniin ja käytäviin. Häntä kuvataan ensimmäisenä luojajumalana, joka ilmestyi ‘alkuperäisistä tulvavesistä’, nousi ‘alkuperäiselle kukkulalle’ (ensimmäiselle maaperälle) ja aloitti luomistyönsä.¹²

Atum loi kaksi lasta ‘aivastamalla’ tai ‘sylkemällä’: pojan Shu (joka merkitsee ilmaa) ja tyttären Tefnut (joka merkitsee kosteutta). Muiden jumalien uskottiin polveutuneen Atumista luonnollisen suvun jatkamisen kautta. Näin egyptiläiseen ajatteluun kuului yhdeksän (joskus kymmenen) jumalaa, joita nimitettiin Enneadiksi.

19. dynastian Torinon papyrus (myös Torinon kaanon tai Torinon kuningasluettelo, kuva 3) luettelee Egyptin hallitsijat ja heidän valta-aikansa. Suurista vaurioistaan huolimatta siinä esiintyy Enneadin nimiä muiden myyttisten varhaisten hallitsijoiden joukossa, joista jokainen hallitsi satoja vuosia.¹³ Tämä viittaa hämärään muistoon 1 Moos. 5:ssä luetelluista pitkäikäisistä sukupolvista.¹⁴ On tunnettu ilmiö, että merkittävät esi-isät korotetaan kauan kuolemansa jälkeen jumalhahmoiksi.

Onko Atum johdettu Aadamista?

akhenatenator/wikimedia

Tällainen jumalhahmoksi korottaminen on voinut tulla Aadamin osaksi. Atum kuulostaa Aadamilta ja voi olla vielä ensivaikutelmaa samankaltaisempi. Ensiksikin hieroglyfikaiverruksiin merkittiin harvoin vokaaleja. Tyypillisesti vain konsonantit kaiverrettiin, joten nykyiset egyptologit joutuvat päättelemään, miltä sanat kuulostivat. Yleisen tavan mukaan vokaaleja lisätään, jotta sanoja voidaan ääntää. Joten ’Atum’ on voitu ääntää ’Atam’. Lisäksi kielentutkijoiden parissa on tunnettu tosiasia, että konsonantti ’t’ vaihteli ’d’:n kanssa egyptin kielessä.¹ Toisin sanoen 1. Mooseksen kirjan alkuperäinen nimi ’Aadam’ on hyvin ymmärrettyjen äännemuutosten kautta voinut tulla äännetyksi egyptin kielessä ’Atam/Atum’.

Atum taistelee käärmettä vastaan tiedon puun alla

Egyptiläiset Atumia koskevat uskomukset antavat lisää vihjeitä hänen yhteydestään 1. Mooseksen kirjan alkulukuihin. 20. dynastian hautakammioissa (n. 1189–1077 eKr.) esiintyy Atumin kuvia, joissa hän kamppailee Apofis-nimisen käärmeen kanssa puun edessä (kuva 4), jota kutsutaan Ished-puuksi. Atum kuvataan kissana, jota pidettiin käärmeiden luonnollisena vihollisena. Tällaisia kuvia ilmestyi noin 1280 eKr. uskonnollisten loitsujen papyruskokoelmaan nimeltä ‘Kuolleiden Kirja’, joita haudattiin yhdessä vainajan kanssa. Kuvassa Atum murskaa toisella tassulla Apofiksen pään, samalla kun toinen tassu ottaa veitsen leikatakseen pään irti. Tähän uskomukseen liittyvät egyptiläiset papit tekivät Apofiksesta malleja, joita tallattiin, pisteltiin ja poltettiin, jotta käärmeen pahuus voitettaisiin.¹ Kun Aadam ja Eeva lankesivat syntiin, osana käärmeelle langettamaansa kirousta Jumala lausui, että käärmeen pään murskaisi tuleva Siemen (1 Moos. 3:15), jota Paavali nimittää ‘viimeiseksi Aadamiksi’ (1 Kor. 15:45). Kuitenkin egyptiläisessä versiossa Atum on jo voittoisa—murskaten käärmeen pään.

Muistoja Nooasta?

Raamattu opettaa, että Nooa, hänen poikansa ja heidän vaimonsa—yhteensä kahdeksan—astuivat arkkiin pelastautuakseen maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen tuomiolta. Oliko muinaisilla egyptiläisillä tietoa tästäkin?

Egyptologit tuntevat kahdeksan jumalan ryhmän, jota kutsutaan nimellä Ogdoadi (merkitys kreikan kielellä ‘kahdeksan’). Neljä miestä ja heidän vaimonsa on yhdistetty egyptiläiseen vedenpaisumukseen tai alkumereen (Nun/Nu). Heidän nimensä esiintyvät pyramiditeksteissä, Egyptin vanhimmissa kaiverruksissa. Pääjumala on Nu, kuulostaa Nooalta; hänen vaimonsa on Nu.t.

Näitä kahdeksaa pal­vot­tiin Khe­me­nus­sa (kreikaksi ‘Hermopolis’), joka mainitaan pyramiditeksteissä. Khemenu on säilynyt ja on nykyään El Ashmunein kaupunki (merkitys koptin kielellä ´kahdeksan kaupunki´), joka on Kairosta 322 km etelään. Aikoinaan siellä oli heidän palvonnalleen omistettu temppeli.

Egyptiläiset uskoivat, että aikanaan nämä ‘Kahdeksan’ kuolivat ja haudattiin. Pieni 18. dynastian temppeli Medinet Habussa, 663 km Kairosta etelään, sijaitsee heidän haudallaan. Kaiverruksissa on heidän nimensä ja kuvaus sekä heidän hautaamisestaan muumioina että vedenpaisumuksesta.

• Cox, G., The search for Noah and the Flood in ancient Egypt—part 1, part 2, Journal of Creation 33(3):94–108, 2019.

Eedenin puut

1 Moos. 2:9 nimeää Eedenin puista kaksi: elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun. Ished-puu liittyy selvästi sekä tietoon että elämän pituuteen egyptiläisissä kaiverruksissa. Esimerkiksi seinäkaiverrus farao Ramses II:n temppelissä Thebassa (noin 1300 eKr.) esittää Atumia ja Thot-nimistä jumalaa kirjoittamassa Ished-puun lehdille kruunatun kuninkaan valtakauden pituutta (kuva 5).

On mielenkiintoista, että nimi Ished (alun perin lausuttu ‘ish-d-et’ pyramiditeksteissä) kuulostaa samalta kuin heprean ‘tiedon puu’—lausutaan ets-ha-da-at. (Hepreaksi ‘puu’ = ets, ‘tiedon’ = ha-da-at). Näin ollen tämän Eedenin puun äänneasu ja merkitys todennäköisesti omaksuttiin egyptiläiseen uskontoon.

Johtopäätös

Odotetusti ‘1. Mooseksen kirjan kaikuja’ todellakin on varhaisen Egyptin lähteissä useammassa kuin yhdessä muodossa. Kun lähdemme liikkeelle siitä, että Raamattu on Jumalan ilmoittama totuus historiasta, voimme tehdä aitoja löytöjä.