Explore
Also Available in:

Radioaktiivisen ‘iänmäärityksen’ vakavat ongelmat!

Fossiilipuu ‘muinaisessa’ laavakerroksessa sisältääkin radiohiiltä

Kirjoittaja: Andrew A. Snelling
Luominen nro 1., s. 28–31

Kaivosmiehet tekivät harvinaisen löydön vuonna 1993 poratessaan ilmanvaihtokuilua uuteen Crinum Minen kivihiilikaivokseen Keski-Queenslandissa, Australiassa (katso kartta viereisellä sivulla). He kaivoivat ensin hiekkaa ja savea sisältävän pintakerroksen läpi, ja sitten sitä seuraavaa basalttikerrosta 21 metrin syvyyteen. Sieltä he löysivät puunpaloja hautautuneena basalttikerroksen alaosaan.1 Basaltin alapuolella oli savikivi-, silttisavi-, ja hiekkakivikerroksia, joiden väleissä oli kivihiilikerroksia.2

Kuvat Andrew Snellingcrinumminerocks
Viisi kuvaa näytteistä tuuletusakselista. Yläosassa on fossiilipuuta basaltissa, joka sisältää - vasemmalta oikealle - basalttia, puuta ja silttikiveä. Seuraava kuva (vasemmalla alla) on hiiltynyttä fossiilipuuta; ja sen vieressä on Vahingoittumatonta fossiilipuuta. (huomautus biro – kynä - antaa kokoperspektiivin). Kaksi alinta kuvaa ovat basalttia, jossa on kaasukuplien tekemiä aukkoja. (vasemmalla) ja näkyvät fossiilipuun juuret silttisavessa.

Fossiilipuuta ‘muinaisessa’ basaltissa

Puuta oli sekä tuhkana, hiiltyneenä että vahingoittumattomana.1 Paikallaolijat arvelivat, että puita on ollut kaksi, jotka ovat kumpikin olleet vielä elollisia ja osittain pystyssä. Ne eivät siis olleet kivettyneitä. Basaltista löydettiin myös puun lehden jättämä painauma, jota pidettiin myös huomattavana löytönä, varsinkin kun huomioidaan, että kivi on ollut kerran sulaa laavaa, jonka lämpötila on ollut 1000–1200°C.

crinumwaterhole
Basalttikerroksen kallion paljastuma Crinum Waterholessa.

Miten nämä puunrungot olisivat voineet kestää sulassa laavassa? Koska noin neljän metrin paksuinen basalttikerros on suhteellisen ohut,1,3 laavan jäähtyminen on voinut tapahtua nopeasti (ehkä päivissä, mutta korkeintaan muutamissa viikoissa4). Tämä asia on varmistettu basaltin sisäistä rakennetta tutkimalla.1,5 Koska puunrungot olivat basaltin pohjalla, jäähtyminen on voinut tapahtua välittömästi, ja puussa oleva pienikin vesimäärä on voinut edesauttaa äärimmäisen nopeaa koteloitumista ja näin myös puun säilymistä.

Alueen geologisen rakenteen perusteella basalttia pidetään noin ‘30 miljoonaa vuotta vanhana’.1, 3 Kaikki muutkin alueen basalttikerrostumat on luokiteltu tertiäärikaudelle kuuluviksi (evoluutio-opin mukaisissa aikakausissa). Koska puunrungot olivat hautautuneina basalttilaavaan, niiden iän oletetaan olevan ainakin 30 miljoona vuotta. Silttisavikerroksesta basaltin alapuolelta tehtiin myös löytö, joka näytti puunjuurilta.3 Tämä löytö viittaa siihen, että puiden juuret kasvoivat silttisavikerroksessa, ja basalttilaava peitti sen kasvualustan. Tämä silttisavi kuuluu permikauden kivihiilikerrostumaan (German Creek coal measures) ja evoluutio-opin mukaisesti se olisi noin 255 miljoona vuotta vanha.6

Näytekokoelma

Meille annettiin pieniä palasia joistakin kaivauksen puunäytteistä ja myöhempi kaivosvierailu tapahtui elokuun lopussa 1994.7 Kaivajien löytämät puunpalat ja lehden painauma tutkittiin ja valokuvattiin. Ei kuitenkaan ollut mahdollista käydä ilmanvaihtokuilussa eikä saada basalttinäytteitä, koska ne oli jo aikaa sitten siirretty jätekiven ja muun tarpeettoman kivimurskan sekaan.

crinummap
crinumleafimprint
Lehden painauma basaltissa

Tutkimusaukko oli porattu lähelle ilmanvaihtokuilua. Siitä saadussa porauskivinäytteessä, alimmaisen basalttikerroksen pohjalla, oli fossiloituneita puunpaloja, jotka sisälsivät vieläkin orgaanista hiiltä basaltin sisässä, siis juuri basaltti- ja silttisavikerroksen rajalla. Tämä porauskivinäyte lähetettiin meille heti, kun kaivosyhtiö myönsi siihen luvan.7

Otimme kaivosvierailun jälkeen lähellä olevasta kalliosta näytteitä tutkittavaksi siltä varalta, että meillä olisi ollut basalttikerroksesta edes jotain näytemateriaalia, mikäli kaivosyhtiö ei olisi antanut porauksesta kivinäytettä.

Laboratorioanalyysit

Kahteen arvostettuun laboratorioon lähetettiin pienet palat basaltin sisällä olleesta fossiilipuusta radiohiili-iänmääritykseen (14C). Nämä olivat Geochron Laboratoriot Cambridgessa, Bostonissa ja Antares Massaspektrometrialaboratorio ANSTOssa (the Australian Nuclear Science and Technology Organisation), Lucas Heightsissä, lähellä Sydneytä (Australiassa). Kummallekaan laboratoriolle ei kerrottu tarkemmin, mistä näytteet tulivat. Tämä oli välttämätöntä, jotta tieto ei aiheuttaisi ennakkokäsitystä näytteiden iästä ja siten vääristäisi näytteiden tulkintaa. Molemmat laboratoriot käyttävät herkkää kiihdytinmassaspektrometriatekniikkaa (AMS) radiohiili-analyyseissä. Geochron on kaupallinen laboratorio ja Antares merkittävä tutkimuslaboratorio. Myös ilmanvaihtokuilusta otetuista puunpaloista lähetettiin erilliset näytteet laboratorioihin radiohiili-analyyseihin.

Sekä kalliosta otetuista näytteistä että porauskivestä lähetettiin basalttinäytteet laboratorioihin analysoitaviksi. Näytteille tehtiin pääanalyysi, pienempiä analyysejä ja hivenaineanalyysi näiden kivien laadun osoittamiseksi, mutta pääasiana oli radioaktiivinen ‘iänmääritys’. Adelaidessa (Australiassa) AMDEL-laboratoriossa tehtiin kalium-argon-‘iänmääritys’ (K-Ar) kahdelle kalliosta otetulle näytteelle. Geochron -laboratoriossa tehtiin kalliosta otetulle näytteelle sekä kahdelle porauskivimateriaalille kalium-argon-‘iänmääritys’. Toinen porauskivinäyte oli fossiloituneen puun yhteydessä.

Tulokset

Radiohiili-iänmäärityksen (14C) tulokset on esitetty Taulukossa 1.8 On ilmiselvää, että kaikissa puunäytteissä oli havaittavissa olevia määriä radiohiiltä, niin että laboratoriotyöntekijöillä ei ollut epävarmuutta tai vaikeuksia 14C iän laskemisessa. Kun myöhemmin kysyttiin analyyttisen radiohiilimenetelmän rajoituksia ja epäpuhtauksien mahdollisuutta, molempien laboratorioiden henkilökunnat (tohtorin väitöksen tehneitä tiedemiehiä) olivat ehdottoman varmoja siitä, että tulokset olivat yhtä poikkeusta9 lukuun ottamatta normaalien virhemarginaalien puitteissa. Näin ollen tuloksiksi saatiin tieteellisesti luotettavia ‘ajanjaksoja’!8 Lisäksi he viittasivat lähes identtisiin δ 13C tuloksiin (viimeinen sarake Taulukossa 1), jotka osoittavat, että hiili oli peräisin näistä puunäytteistä eikä näytteissä ollut epäpuhtauksien mahdollisuutta. Laboratorioiden edustajat puolustivat tiukasti Taulukon 1 tuloksien paikkansapitävyyttä. Heidän mielestään porauskivinäytteestä saadun basaltin sisässä olleen puun ‘ikä’ olisi ehkä 44 000–45 500 vuotta.

NäyteLabora­torioLabora­torio­koodi14C ‘ikä’ (vuosia)δ13CPDB
Puu poraus­kivi­näytte­estä Geo­chron GX-20798-AMS >35 620 -25,7‰0
ANSTO OZB472 44 700 ±950 -25,78‰
Toinen puu Geo­chron GX-20087-AMS 29 544 ±759 -25,1‰0
ANSTO OZB473 37 800 ±3 450 -26,16‰

Taulukko 1. Radiohiili (14C) analyysit fossiloituneista puunäytteistä.

Jyrkkä vastakohta puun ‘iälle’ on Kalium-argon (K-Ar) -menetelmällä saatu basaltin ikä (katso Taulukko 2).8 On selvää, että tuloksissa on merkittävää vaihtelua. Saman voi huomata myös molempien laboratorioiden laskemasta arvioidusta ‘iästä’, joka tehtiin kalliosta otetulle näytteelle numero 2. Ongelma johdonmukaisten K-Ar ‘iänmääritystulosten’ saamisessa korostuu myös siinä, että molemmat näytteet (sekä kalliosta että porauskivestä) ovat luultavasti samaa basalttikerrostumaa mutta eri paikoista. Tästä syystä on laskettu keskimääräiset ‘iät’ Taulukon 2 viimeiseen sarakkeeseen.10 Molempien laboratorioiden henkilökunnat (jälleen tohtorin väitöksen tehneitä tiedemiehiä) puolustivat analysoimiaan tuloksia8,11 ja väittivät epäröimättä, että nämä basalttinäytteet ovat radioaktiivisen K-Ar ”iänmääritysmenetelmän” mukaan noin 45 miljoonaa vuotta vanhoja.

Basaltti­näyteLabora­torioLabora­torio-koodiK-Ar ‘ikä’
(mil­joo­nia vuosia)
Kes­kiar­vo K-Ar ‘ikä’
(mil­joo­nia vuosia)
Kallion­paljas­tuma 1 AMDEL G878​300G​/95 44,9 ±1,1
43,9 +4,0
–4,8
Kallion­paljas­tuma 2 AMDEL G878​300G​/95 47,9 ±1,6
Geo­chron R-11800 39,1 ±1,5
Poraus­kivi­näyte Geo­chron R-11798 58,3 ±2,0 47,5 ±10,8
Poraus­kivi­näyte puun ympäriltä Geo­chron R-11799 36,7 ±1,2

Taulukko 2. Kalium-Argon (K-Ar) ‘iänmääritys’ basalttinäytteille.

Johtopäätökset

Vaikka työn laatu ja tarkkuus kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa laboratorioissa on kiistatta kunnioitettavaa, ovat kaikki lasketut ‘iät’ pelkkiä tulkintoja. Nämä tulkinnat perustuvat pelkästään oletuksiin radioaktiivisen hajoamisnopeuden muuttumattomuudesta sekä näiden alkuaineiden (ja niiden isotooppien) geokemialliseen käyttäytymiseen menneisyydessä. Näistä emme tietenkään voi tehdä suoria havaintoja. Nuoreen maapalloon uskoville kreationisteille nämä fossiloituneet puunpalaset basalttilaavakerroksessa viittaavat selvästi vedenpaisumuksen jälkeisiin tapahtumiin, jolloin puut ovat peittyneet läheisen tulivuoren purkauduttua. Siten sekä fossiloituneen puun että basaltin todellinen ikä on alle 4 500 vuotta.12

Siltikin tavanomaisessa (uniformitaristisessa) tulkintatavassa nähdään selvä ristiriita näiden kahden radioaktiivisen ‘iänmääritysmenetelmän” välillä. Tavallisesti tällaiselle ”muinaisesta” basaltista löytyneelle fossiilipuulle ei tehtäisi radiohiili-”iänmääritystä’, koska puun ajateltaisiin olevan aivan liian vanha, jotta siinä voisi enää olla radioaktiivista hiiltä jäljellä.13 Radioaktiiviset ‘iänmääritysmenetelmät’ on jälleen osoitettu epäluotettaviksi ja selvästi käyttökelvottomiksi määritettäessä puun ja basaltin todellista ikää.14 Sen vuoksi mikään näitä ‘iänmääritysmenetelmiä’ käyttänyt tutkimus ei kyseenalaista Raamatullista aikajärjestystä, jonka (aina läsnä oleva) Luojamme on meille ilmoittanut.

Lähdeluettelo ja kommentit

  1. ”Rare find unearthed at Crinum”. BHP Australia Coal Newsline, December 1993–January 1994, p. 1. Palaa tekstiin.
  2. Crinum Minen projektin henkilökunta toimitti ystävällisesti kopiot geologisen poikkileikkauksen ja porausaukon tiedoista käyttöömme. Palaa tekstiin.
  3. Greg B. Chalmersin kirje (27.4.1994). Hän oli siihen aikaan projektin johtava insinööri Crinum Minessa. Palaa tekstiin.
  4. A.A. Snelling. ”The formation and cooling of dykes”, Creation Ex Nihilo Technical Journal 5(1):81–90, 1991. Palaa tekstiin.
  5. Yläosa on täynnä rakkuloita (kaasukuplien jättämiä pallon muotoisia aukkoja), keski-osa on karkearakeista ja alaosa on kovaa, tiivistä sekä hienorakeista. Tämä osoittaa nopeaa jäähtymistä, joka on tapahtunut samanaikaisesti sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös. Palaa tekstiin.
  6. A. Falkner, ”Sedimentological studies in the German Creek coal measures and their relevance to longwall mining”, New Developments in Coal Geology (A Symposium), J.W. Beetson (ed.), Coal Geology Group (Geological Society of Australia), pp. 143–148, 1993. Palaa tekstiin.
  7. Kiitämme BHP Australia Coal Pty Ltd:tä, projektin johtavaa insinööriä Greg B. Chalmersia ja Crinum Minen henkilökuntaa siitä, että saimme käydä kaivoksessa ja valokuvata heidän fossiilipuutaan ja lehtinäytteitä. Kiitämme lisäksi meille annetuista fossiilipuunpaloista ja porauksessa useiden metrien matkalta saaduista porauskivinäytteistä. Ne olivat ratkaisevan tärkeitä tämän tutkimuksen kannalta. Palaa tekstiin.
  8. Alkuperäiset kopiot kaikista virallisista laboratorioiden analyyttisistä ja ”iänmäärityksellisistä” raporteista sekä asiaan liittyvät kirjeet säilytetään arkistoituna. Palaa tekstiin.
  9. Tämä yksi poikkeus johtui pienestä hiilimäärästä, joka saatiin näytteestä. Kun tämä testi toistettiin toisessa laboratoriossa, ”ikä” pystyttiin kuitenkin määrittämään. Palaa tekstiin.
  10. Kuitenkin muiden analyyttisten tulosten mukaan läheinen kallio, josta näytteet otettiin, edustaa luultavasti nuorempaa, vaikkakin porauskivinäytteen basalttikerrokseen läheisesti liittyvää, kerrosta. Palaa tekstiin.
  11. He vihjasivat mahdollisuuteen, että ilmakehän argon olisi voinut hiukan muuttaa tuloksia, mutta ei heidän laboratoriotyöskentelynsä. Palaa tekstiin.
  12. Täytyy muistaa, että vedenpaisumuksen aikana ja välittömästi sen jälkeen maapallon voimakkaampi, mutta epävakaisempi magneettikenttä vaikutti maapallolle pääsevän kosmisen säteilyn määrään. Tämän seurauksena radioaktiivista hiiltä muodostui vähemmän ja siksi radiohiili-”iänmääritys” antaa tulokseksi paljon todellista pidempiä ajanjaksoja. Palaa tekstiin.
  13. Tämän tutkimuksen tulokset varmistavat, että todennäköisesti radiohiiltä voidaan löytää myös muista fossiilipuista, ehkä jopa syvemmistä geologisista kerrossarjoista. Voihan olla, että löytyisi vanhaa fossiloitunutta puuta, joka olisi hautautunut vedenpaisumuksessa. Lisätutkimuksia on jo käynnissä. Palaa tekstiin.
  14. A.A. Snelling, ”Conflicting ’ages’ of Tertiary basalt and contained fossilised wood”, Technical Journal 14(2):99–122, 2000. Tässä tarkemmassa raportissa, joka sisältää kaikki analyyttiset ja tekniset yksityiskohdat, on tuloksia myös muista radioaktiivisista ”iänmääritysmenetelmistä” ja yrityksistä tunnistaa fossiilipuuta. Palaa tekstiin.