Explore
Also Available in:

‘Elävät fossiilit’: Comptoniasaniaiset ja molukkiravut

Kirjoittaja: 
Suomentanut: Samuli Koivisto

Alkuperäisjulkaisu englanniksi: Creation 16(1) s.6 December 1993
Julkaistu suomeksi: Luominen–lehti nro 3, s.36, 2006
953-comptonia-peregrina
Elävä Comptonia peregrina Pohjois–Ame­ri­kas­ta. Alla on sama Comptonia-laji fossii­lina, ole­tetta­vasti mil­joo­nia vuo­sia van­hem­pa­na. Evo­luu­ti­ota ei ole ta­pah­tunut.
953-ancient-comptonia
953-limulus-polyphemus
Eläviä ame­ri­kan­mo­luk­ki­ra­puja, Limulus polyphemus. Alla on Limulus–fossiili Solnhofenin kalkki­ki­ves­sä—ylempi jura­kauden ker­ros­tuma (ole­tet­ta­vasti noin 140 mil­joo­nan vuo­den ikäinen). Tämä on va­ka­va haaste evo­luutiolle.
953-ancient-limulus

Suurin osa ihmisistä ei tiedä, että on olemassa liioit­tele­matta satoja eri­tyyp­pisiä eläviä eläimiä ja kasveja, joiden peruspiirteet ovat pysyneet muut­tu­mat­to­mina fossii­leihin ver­rat­tuna. Tä­män tosiasian vuoksi on vai­kea uskoa, että elävien eliöiden ja niitä vastaavien fossiilien välillä olisi ollut miljoonia kuvi­tel­tuja kehi­tys­opil­lisia vuosia.

Luominen–lehdessä on esitelty esi­merkkejä elävistä fossiileista Dr Joachim Sche­venin ystä­väl­li­sellä lu­val­la, jonka valvonnassa onkin maailman suurin elävien fossiilien kokoel­ma. Tämä uskon varassa rahoitettu kokoelma on näytteillä Dr Schevenin LEBENDIGE VORWELT–luo­mis­muse­os­sa (Unterm Hagen 22, D–58119 Hagen, Saksa).

Fossiiliaineiston vastaansanomaton viesti kertoo muut­tu­mat­to­muu­desta, ei kehit­ty­mi­sestä. Tie­ten­kin monet eliöt ovat kuolleet sukupuuttoon, eikä niitä siten enää voida löytää elävinä, mutta myös­kään niissä ei ole havaittavissa merkkiäkään todel­li­ses­ta kehit­ty­misestä vaan läpi fos­sii­li­aineis­ton ne pysyvät samana.