Explore
Also Available in:

Apinoivat ihmiset

Voiko simpanssille todella opettaa ihmiskielen alkeet?
Tutkiva kehitysteoreetikko kumoaa joitakin hurjia olettamuksia

Kirjoittanut: 
Kääntänyt: Alex Sintonen

Photo by Chad Littlejohn, sxc.huChimp

Mitä enemmän kiistely lajien alkuperästä kiihtyy, sitä enemmän meitä ‘muistutetaan’ lisääntyvin määrin, kuinka ‘läheisiä’ olemme serkuiksemme väitetyille simpansseille. Mutta paljon riippuu siitä, kuka sitä tarinaa kertoo.

Esimerkiksi, artikkelin otsikossaan USA Today1 kirjoitti: "Ihmiset ja simpanssit jakavat melkein identiteettiset geneettiset perimät." Ottaen huomioon, että sama artikkeli viittasi 40 miljoonaan eroavaisuuteen geneettisessä koodissa, ällistyttävää on toden ja propagandan rajan hämärtyminen.

Myöskin ihmisten ‘koulutukseen’ kehitysopilliseen ajatteluun, käyttöön on otettu oletetut simpanssien Washoen ja Kanzin ‘kieli opinnot’, joissa niille opetettiin symboolien käyttöä viittomalla ja näppäimistöillä samantapaisesti, niinkuin pikkulapset käyttävät sanoja.

Kuitenkin, Gary Marcus, kognitiivinen tiedemies New Yorkin Yliopistossa ja kehitysteoreetikko, ajattelee, ettei se ole oikeaa kieltä. Hän kaataa kylmää vettä skeptillisen ajattelun niskaan sillä, mitä hän kutsuu typeräksi leikiksi nimeltä, “kuinka paljon simpanssi voi käyttäytyä kuin ihminen”.2

Marcus tuo esiin sen tosiasian, että simpanssi oppii vain yhden sanan kerrallaan, kun taas pieni lapsi oppii ne rykelmänä. Sitäpaitsi, simpanssilta puuttuu se, mitä artikkeli kutsuu ‘kielellinen hopea luoti’—kyky ‘yhdistää sanoja pitemmiksi lauseiksi’, Tätä kutsutaan ‘toistoksi’, ja se on vain yksi niistä taidoista, jotka hän uskoo olevan todisteina todelliselle puhekielelle. Toisto avaa laajan alueen mahdollisuuksille ja antaa puhujalle mahdollisuuden ‘ottaa muiden näkemykset huomioon’.

Niinkuin Marcus osoittaa, jopa älykkäinkin simpanssi olisi täysin ymmällään sellaisestakin lauseesta kuin, “Hän tietää, että minä tiedän minne maapähkinä on piiloitettu”.2

Valitettavasti, langenneen ihmiskunnan kapina Luojaansa vastaan, niinkuin Room. 1:1-32 sanoo, on sitä, että on aina olemassa mieltymystä kieltää ilmeinen tosiasia, että ihmiset ovat suuresti erilaisia, kuin apinat—olemuksiltaan johdonmukaisesti luotuina Jumalan kuviksi.

Lopuksi: Me ehkä saamme joitakin protestoivia sähköposteja tämän artikkelin johdosta, mutta ne eivät ole Kanzin, Washoen tai minkään muunkaan apinan lähettämiä.

Viitteet

  1. Stemberg, S., Humans, chimps almost a match, usatoday.com, haettu Elokuussa 2005. Palaa tekstiin
  2. Pilcher, H., What the chimp means to me, Nature 437(7055):20-22, Syyskuu 2005. Palaa tekstiin

Helpful Resources