Also Available in:

Ateismi tarvitsee kehitysoppia

Kaatuuko kehitysoppi faktoihin?

Kirjoittaja 
Kääntänyt Alex Sintonen

freeimages.comAtheism-needs-evolution

Kysymykseen alkuperästä (mistä kaikki on saanut alkunsa) on vain kaksi mahdollista vastausta. Joko maailmankaikkeus syntyi itsestään tai sitten ei. Jos se syntyi itsestään, niin jonkinlaista kosmista kehitystä on täytynyt tapahtua, että se tuli todeksi.Mutta jos ei niin käynyt, niin silloin on täytynyt olla Luoja olemassa. Ei ole kolmatta vaihtoehtoa.1

Hyvin moni tuntuu olevan varma siitä, että teoria kehitysopista perustuu varmoihin tosiasioihin, jotka kirkkaasti todistavat evoluution olleen todellisen kehityksen läpi historian. Niinkuin arkkievoluutionisti Richard Dawkins sanoi:

“Sinulla on miljoonia ja miljoonia paloja todisteita, joita ei järkevä henkilö voi mahdollisesti kieltää.”2

Kuitenkin, jokainen henkilö omaa äärimmäisen uskon alkuperästä, olettamuksen, joka yksinkertaisesti hyväksytään totena ilman toditeita, selviönä. Vaikka jotkut sanovat omaavansa uskon, joka on seurausta kerättyjen tosiasioitten tutkimisista, jotka johtivat heidät lopulliseen olettamukseen alkuperästä, niin kuitenkin heille jää usko, jota ei voida tukea sen pidemmälle.

Evolutionisti Michael Ruse myönsi sen asian sanoessaan:

“Kehitysoppi, niinkuin uskonto, turvautuu joihonkin tärkeinä pidettyihin asioihin tai metafyysisiin olettamuksiin, joita ei jollakin tasolla voida todistaa kokemusperäisesti.”3

Abstraktisena esimerkkinä, jos joku sanoo: “Minä uskon A:han”, ja toinen kysyy “Miksi?” ja vastaaja sanoo: “B:n vuoksi”, he eivät voi jatkaa niin ikuisesti (loputon päättely).Voidaan mennä läpi kaikki aakkoset näin sannottuna (C:n vuoksi, D:n vuoksi jne.), mutta ennemmin tai myöhemmin on lopetettava ja tunnustettava “uskon siihen, koska uskon siihen.” Loppujen lopuksi tullaan siihen tilanteeseen, jossa tätä uskomusta ei voida todistaa millään toisella uskomuksella, tai muuten tästä toisesta uskomuksesta tulee se äärimmäinen uskomus.

Kun on vastaanotettu määrätty lähtökohta, kaikki muu tieto yleensä käy tämän 'filtterin' läpi, antaen jo etukäteen halutun maailmankatsomuksen.4

Kehitysoppi heittää ulos ateismin

Ateismin lähtökohtana on “Jumalaa ei ole”- väittämä, vaikka revisionismi väittää sen olevan vain uskon puutetta Jumalaan. Jos lähdetään liikkeelle tästä väittämästä, mikä olisikaan looginen tulkinta ja selitys yleisille toteamuksille, joita me näemme. (maailmankaikkeus, maa-planeetta, elämien erilaisuudet, ihmisen kokemus, jne.)

Ateismi 5 uskomusta

  1. (Naturalismi) Ilmeisimmin uskotaan, että kaikki sai alkunsa luonnollisten tapahtumien kautta, sillä äärimmäinen olettamus on, ettei ole mieltä, ei älykästä suunnittelijaa tai “ohjaavaa kättä”, joka toi ilmi olevaisen.

  2. (Yksinkertaisesta monimutkaiseen) Uskomiseen, että maailmankaikkeutemme monimutkaisuuksineen voisi tulla täysin muodostuneeksi on yksinkertaisesti mahdoton. Näin ollen on täytynyt olla ja oletettavasti on, lukemattomia muutoksia ajan kuluessa. Näiden muutosten on täytynyt aiheuttaa aineen muuttumisen yksinkertaisesta monimutkaisempaan muotoon.

  3. (Pitkä aika) Kun otetaan huomioon valtavat eroavaisuudet maailmankaikkeuden asioissa, niin muutosten on täytynyt tapahtua äärettömän “pitkän” ajan kuluessa.

  4. (Ihminen on syntynyt vahingossa) Ihmisen on täytynyt syntyä omavaltaisten luonnollisten tapahtumien kautta ja näin ollen ei mitenkään muutoin erityisempi,kuin, että on “ravintoketjun” yläpäässä. Moraalin tai etiikan tunteminen on vain osameidän luonnollista kehittymistämme ja näin ollen ei millään tavoin absoluuttista.

  5. (Kehitysoppi) Lopullinen johtopäätös on, että kaikki mitä koemme on seurausta tapahtumista, joita voidaan kutsua termillä “itseluominen”.5 (Huomio, vaikka“itseluominen” on syvimmillään epäjohdonmukainen käsite [sillä jokin ei voi tehdämitään ennenkuin se on olemassa], uusateistit, kuten Lawrece Krauss, todellisuudessa esittävät epätieteellistä hölynpölyä.)

Niimpä kaikki pääasiat yleisessä evoluutio teoriassa (kosmologinen, geologinen,biologinen ja ihmisen kehitys) ovat yksinkertaisesti loogista, filosofista seurausta klassisen kehitysteorian perustulkinnasta, sovellettuna maailmaan, jossa elämme. Kaikki nämä päätelmät ovat tulosta yksinkertaisesta yleisuskomuksesta, että Jumalaa ei ei ole (ateismi), fyysisestä todistusaineistosta huolimatta. Tästä näkökohdasta edeten jokainen nähtävä fakta tulkitaan tämän näkemyksen mukaan. Näin tulkitsemalla siis luodaan usko maailmankaikkeuden syntyyn, joka tukee näitä uskomuksia.

Nämä perimmäiset perusväittämät ovat pysyneet samoina läpi historian. Ajatus kehitysopista ei ole moderni käsite. Muinaisegyptiläiset, babylonialaiset, hindut, kreikkalaiset ja roomalaiset uskoivat miljooniin vuosiin ja/tai biologiseen kehitysoppiin uskossaan ilman tietoa faktoista, joita pidetään todisteena kehitysopille (geologiset pylväät, DNA, luonnon valinta, radioisotooppi ajanmääritys, hominoidi fossiilit jms.)

Niinkuin modernimpi esimerkki, Charles Darwinin ateistinen isoisä, Erasmus Darwin, kehitti ja julkaisi naturalistisen selityksen maailmallemme (kirjassaan Zoonomia [1794]) noin 65 vuotta ennenkuin Charlesia. Tämä sisälsi idean, että maa sai alkunsa kosmisesta räjähdyksesä, elämä alkoi merestä, tuli asteittain monimuotoisemmaksi ja lopuksi muotoutui ihminen, ja tämä miljoonien vuosien kuluessa. Huomioitavaa on, että näistä olettamuksista tuli johtopäätelmiä ilman yleisiä “faktoja”, joihin kehitysteoreetikot viittaavat näinä päivinä.

Miksi kukaan alkaisi ateismin käsitteestä?

Raamattu sanoo, että hengellisesti uudistumattomat ihmiset ovat kapinassa Jumalaa vastaan. Minkään persoonan äärimmäinen hylkääminen olisi hänen olemassaolonsa kieltämistä, (siksi on sanonta, “olet kuollut minulle”). Lopuksi, jotkut hylkäävät Jumalan siihen pisteeseen, että he kieltävät Hänen olemassaolonsa. Jumalan kieltäminen on usein mieltämistä (surullisen) kuuluisan ateistin Nietzschen sanontaan, “Jumala on kuollut.”

Vaikka jotkut ovat läpi historian julistaneet itsensä ateisteiksi, järkevät ajattelijat ovat todenneet ajatusmallin kyseenalaiseksi. (Tieteellisesti ja filosofisesti epäloogiseksi ja myös ilmeisen moraalisen suuntauksen vuoksi.) Esimerkiksi, Isaac Newton (epäilemättä suurin syntynyt tiedemies) kerran sanoi: “Jumaluuden vastustaminen on uskontunnustus ja epäjumalanpalvelus käytännössä.

Ateismi in niin järjetön ja kauhea ihmiskunnalle, ettei sillä koskaan ollut monta opettajaa.”6

Joillakin on väärä olettamus, että kehitysoppi iitsessään on 'tieteellinen'. Mutta eivät he olleet pelkästään tiedemiehiä, jotka heti ottivat vastaan Charles Darwinin teoriat kehityksestä. Pikemminkin he olivat niitä, (joko tieteellismielisiä tai eivät) jotka olivat naturalisteja ja Raamattu skeptikoita ja jotka tukivat Darwinia jo alusta asti.

Darwinia vastustaviin tuli pian monta nerokasta tiedemiestä. Näitä olivat fyysikko James Clerk Maxwell (elektomagnetismin löytäjä),7 Louis Pasteur (rokotuspioneeri ja biologian peruslain (Biogeneesi)8 luoja, Loordi Kelvin (thermodynamiikan ja mannerten välisen lennättimen pioneeri),9 ja Louis Agassiz (modernin jäätikkö geologian löytäjä), jotka hylkäsivät Darwinin.

Kuuluisa matemaatikko, astronomi ja Royal Societyn ystävä, Sir John Herschel tyrmäsi kehitysopin hölynpölyn lakina.10 Richard Owen, British Museumin Luonnollisen Historian Osaston ylivalvoja, ärsytti niin Darwinia hänen teoriansa vastustuksella, että Darwin lopulta myönsi vihaavansa häntä.11 William Whewell, kuuluisa tieteen filosofi (kirjailija: 'The History of Inductive Sciences'), kielsi Darwinin Lajien Synnyn Cambridgen kirjastosta. Myös suuri määrä raamatullisia geologeja hylkäsi Darwinismin ja siihen mukaankuuluvan 'miljoonia vuosia' maapallon historiaa.

Useat ajattelivat Darwinismin olevan todellakin erittäin epätieteellisen. Professori Johann H. Blasius, Braunschweig'in (Brunswick) Ducal Natural History Museon johtaja sanoi haastattelussaan, “Harvoin olen lukenut sellaista tieteellistä kirjaa, joka tekee laaja-alaisia johtopäätöksiä niin vähäisillä tosiasioilla, jotka tukevat niitä. … Darwin haluaa näyttää, että lajit tulivat toisista lajeista.”12,13

Toisaalla oli itse nimettyjä 'vapaa ajattelijoita', niinkuin Charles Lyell, joka halusi “vapauttaa tieteen Mooseksen ajoista”, niinsanottu agnostikko Thomas Huxley, pahamaineinen väärentäjä Ernst Haeckel,14 (joka oli jo aivopesty epäraamatullisilla ideoilla alkuperästä, ja joka vihasi Raamatun rasismin vastaisuutta) ja innokkaasti suositteli Darwinin kirjaa. Jopa aikaisemmat hyväksyjät teologisesta näkökulmasta (niinkuin theistinen evolutionisti Asa Gray ja rasisti teologi Charles Kingley) näyttivät altistetun luomisen luonnolliselle selitykselle jo ennenkuin he hyväksyivät Darwinismin.

Tieteellisesti hedelmällisestä Keskiajan alusta vain noin 200 vuoteen sitten, läntisen maailmankatsomus oli pääosin Kristillinen ja raamattuun perustuva. Lait ja moraalikäsitykset olivat saaneet alkunsa näistä lähteistä. Tänään on toisin, Kristillisyys ja Raamattu on melkein täysin hyljätty julkisesta elämästä. Raamatun opetus, jopa raamatullisen moraalin edistäminen on kirjaimellisesti julistettu laittomaksi monin paikoin ja vain yhtä näkökantaa alkuperästä (kehitysoppi) opetetaan valtion kouluissa.

Niinpä onkin helppo nähdä miksi niin monet uskovat kehitysoppiin tänään, koska valtion koulusysteemi ja media läntisessä maailmassa opettaa sitä 'totena' ja 'tieteenä' vaikutusalttiille lapsille yleisesti. Niinikään kehitysteoria opetus on itseriittoinen käsite. Koska kehitysopilliset ideat tukevat luonnollista maailmankuvaa mieluummin, kuin teististä (jumalallista) maailmankuvaa, monet (jopa kristillisistä kodeista lähteneet) päättävät, että ateismi on tosi ja valitsevat tämän lähtökohdan uskolleen.

Kehitysoppi ei kuitenkaan synny niinsanotuista 'tosiasioista'. Ihmiset tekisivät hyvin tarkistaessaan ateismin lähtökohdan. Kehitysopin tueksi oletetut 'todiste palaset' eivät yksinkertaisesti sovikkaan yhteen (niinkuin meidän upouusi palkittu kirjamme ja dokumentti, Evolution's Achilles' Heels (Evoluution Akilleen kantapää) todistaa). Lähdettäessä raamatulliselta pohjalta, näemme, että Jumalan maailma sopii siihen, mitä näemme Hänen sanassaan, ilman, että meidän tarvitsee lisätä olettamuksia, jotka ovat yleisiä lajien syntymisien selittämisessä kehitysopissa.

Viitteet

  1. Huomioi, että teistinen kehitysoppi (ajatus, jossa Jumala käytti evoluutiota luomiseen) ei ole oikea kolmas vaihtoehto, sillä se yhä ehdottaa Luojaa olemassaolon alkuna. Palaa tekstiin.
  2. Darwinin nero (Jakso 3): Richard Dawkins, Channel 4 (UK), Maanatai 18. Elokuu 2008. Palaa tekstiin.
  3. Täydellinen kirjoitus puheesta on saatavissa netistä osoitteesta arn.org/docs/orpages/or151/mr93tran.htm ja tulostettuna: Young, C.C. and Largent, M.A., Evolution and Creationism: A Documentary and Reference Guide, pages 253–260. Palaa tekstiin.
  4. Tietenkin on mahdollista vaihtaa lähtökohtasi. Palaa tekstiin.
  5. Huomaa, että on useita eri nimiä ja oletettuja mekanismeja "kehitysopin" yleiskäsityksissä; Darwininen kehitysoppi, Uusdarwininen kehitysoppi, Jaksoittainen Tasapainomalli eli Punktualismi, Kaaos Teoria jne. On olemassa jopa Litteä Maa kehitysoppi! There is even flat-earth evolutionism! Palaa tekstiin.
  6. Principia, Book III; siteerattu; Newton’s Philosophy of Nature: Selections from his writings, p. 42, ed. H.S. Thayer, Hafner Library of Classics, NY, 1953.Palaa tekstiin.
  7. Lamont, A., James Clerk Maxwell (1831–1879), Creation 15(3):45–47, 1993; creaton.com/maxwell. Palaa tekstiin.
  8. Lamont, A., Louis Pasteur (1822–1895), Outstanding scientist and opponent of evolution, Creation 14(1):16–19, 1991; creation.com/pasteur. Palaa tekstiin.
  9. Woodmorappe, J., Lord Kelvin revisited on the young earth, Journal of Creation 13(1):14, 1999; creation.com/kelvin. Palaa tekstiin.
  10. Bowlby, J., Charles Darwin: A new life, W.W. Norton & Company, New York, p. 344, 1990. Palaa tekstiin.
  11. Darwin, F., Seward, A.C. (Ed.), More letters of Charles Darwin, Vol. 1, pp. 226–228, 1903 as cited in Bowlby, p. 352. Palaa tekstiin.
  12. Director Blasius interview: “Evolution is only a Hypothesis”, 1859, cited in Braunschweiger Zeitung, 29 March 2004. Palaa tekstiin.
  13. Wieland, C., Blast from the past, creation.com/blasius, 16 Kesäk. 2006. Palaa tekstiin.
  14. van Niekerk, E., Countering revisionism—part 1: Ernst Haeckel, fraud is proven, J. Creation 25(3):89–95, 2011; part 2: Ernst Haeckel and his triple-woodcut print, J. Creation 27(1):78–84, 2013. Palaa tekstiin.

Helpful Resources

Evolution's Achilles' Heels
by Nine Ph.D. scientists
From
US $10.00
The Greatest Hoax on Earth?
by Dr Jonathan Sarfati
From
US $15.00
Christianity for Skeptics
by Drs Steve Kumar, Jonathan D Sarfati
From
US $17.00