Explore

Starting July 1: Stream Alien Intrusion FREE for 7 days!

Also Available in:

Ihminen on kallis tomumaja

Kirjoittaja: 

Alkuperäisjulkaisu: Creation 41(3) s.24–25 huhtikuu 2018
Julkaistu suomeksi: Luominen–lehti nro.34, s.20–21, 23 elokuun 2019

Sillä hän tietää, millaista tekoa me olemme; hän muistaa, että olemme tomua. Ps. 103:14
less-than-dust

Mistä meidät on tehty? Kuinka ‘todellinen’ maailma on? Mitä tarkoittaa olla olemassa?

Oletko koskaan pohtinut tällaisia asioita? Me ihmiset kyselemme mielellämme, mutta vastaukset eivät aina ole sellaisia kuin haluaisimme. Kyllä, me olemme olemassa. Kyllä, maailma on todellinen. Kuitenkin todellisuus olemassaolostamme on hyvin eriskummallinen. Meissä ei nimittäin ole melkein mitään. Kaikki mitä näemme, on suurimmaksi osaksi pelkkää tyhjää. Tämän tajuaminen on aluksi järkyttävää, mutta anna kun selitän.

Kaikki ympärillämme—me mukaanlukien—koostuu atomeista. Atomi on hämmästyttävä. Sillä on tiheä keskus, jota kutsutaan ytimeksi ja jota ympäröi elektronipilvi. Ytimen sisällä on protoneja ja neutroneja. Erittäin suuret, vain lyhyellä etäisyydellä vaikuttavat voimat, pitävät ytimen koossa. Koska ‘vastakkaiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa’, ytimen positiivisesti varautuneet protonit vetävät puoleensa atomia ympäröivän ‘pilven’ negatiivisesti varautuneita elektroneja.

Mistä tiedämme kaiken tämän? Atomin rakenteen selvittämiseen on tarvittu satoja vuosia ja kymmeniätuhansia kokeita. Vieläkin on paljon sellaista, mitä emme tiedä, mutta tutkijat ovat kehittäneet atomimallin, joka kuvaa kaiken tietämämme. Tutkijat ovat myös tehneet onnistuneita ennusteita, kuten erään Higgsin bosoniksi (englanniksi Higgs boson) kutsutun hiukkasen olemassaolon. Sen löytäminen uutisoitiin kansainvälisesti. Atomimallin vääräksi osoittavia havaintoja ei nykypäivänä ole käytännössä ollenkaan.

Muista, kuinka katoavainen minä olen! Kuinka vähäisiksi oletkaan luonut kaikki ihmiset! Ps. 89:48

Nyt seuraa asian eriskummallinen, jopa puistattava, puoli. Kehomme koostuu suurimmaksi osaksi hapesta (65% massasta), hiilestä (18,5%) ja vedystä (9,5%). Vety on yksinkertaisin alkuaine, ja sitä on tutkittu paljon, joten käytämme sitä esimerkkinä. Mitkä ovat vetyatomin ytimen ja elektronien suhteelliset etäisyydet? Mitkä ovat kehomme atomien suhteelliset etäisyydet? Kuinka paljon ‘tyhjää tilaa’ meissä on?

Koska elektronipilvellä ei ole selkeää reunaa, on vaikeaa määrittää atomin tarkkaa kokoa. Voimme kuitenkin sanoa vetyatomin olevan halkaisijaltaan noin 100 pikometriä (pm).1 Se on sata metrin biljoonasosaa, tieteellisellä merkintätavalla 1 × 10-10 metriä. Atomit ovat hyvin pieniä!

Vetyatomin ydin on paljon pienempi kuin elektronipilvi, noin 2,4 femtometriä. Se on 0,0000000000000024 metriä, tieteellisellä merkintätavalla 2,4 × 10-15 m. Toisin kuin monet luulevat, elektronit eivät ‘kierrä’ ydintä, joten emme voi tarkalleen ottaen sanoa, kuinka ‘kaukana’ ytimestä ne ovat, mutta vetyatomissa elektronien keskimääräinen etäisyys ytimestä on noin 60 300 kertaa ytimen halkaisija.

Molekyylit pysyvät koossa kovalenttisilla sidoksilla, joissa ne jakavat elektroneja. Atomien väliset etäisyydet ovat siis samaa luokkaa kuin yksittäisten atomien koko. Kahden vetyatomin etäisyys H2-molekyylissä on noin 74 pm.2 Vedyn ja hiilen etäisyys (yksi ihmiskehon yleisimmistä sidoksista) on noin 109 pm.3

Ytimen ja elektronipilven etäisyys on siis huomattava verrattuna ytimen halkaisijaan. Vertailusta voi olla apua. Jos ydin olisi auringon kokoinen, elektronit olisivat siitä keskimäärin 14 kertaa niin kaukana kuin Pluto auringosta! Molekyylissä atomiytimet olisivat 160 miljardin kilometrin etäisyydellä toisistaan. Mutta tässäkin mittakaavassa elektronit olisivat kooltaan ‘häviävän pieniä’. Se tarkoittaa, että atomin tai minkä tahansa molekyylin sisus on lähes kokonaan tyhjä.

Sun-vs-nucleus
Vertaa aurinkoa ja Plutoa ytimeen ja elektroniin. Näillä asteikoila olisi mahdotonta edes nähdä näitä asioita, joten kutakin edustaa pieni piste. Esimerkiksi, vaikka auringon säde on noin 700 000 km, se on alle 1/8000 osa auringon ja Pluton välisestä etäisyydestä. Samoin etäisyys ytimen ja elektronien välillä on todella suuri verrattuna ytimen kokoon.

On hassu yksityiskohta, että kehomme on yli 99,99999999 %:sti tyhjää!

Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu. Jaak. 4:14b

Jos koostumme suurimmaksi osaksi pelkästä tyhjästä, miten ihmiskeho (tai mikään muukaan aineellinen kappale) voidaan kuitenkin ‘nähdä’ tai ‘tuntea’? Kun näemme jotain, todellisuudessa havaitsemme kappaleen pinnasta heijastuvan valon (sähkömagneettisen säteilyn). Tietynlainen sähkömagneettinen säteily (esimerkiksi röntgensäteily) läpäisee suurimman osan kappaleista. Tämä johtuu siitä, että röntgensäteiden aallonpituus on lyhyempi kuin ytimien välinen etäisyys, jolloin ne mahtuvat kulkemaan atomien välistä. Toisenlainen sähkömagneettinen säteily, infrapunasäteily, yleensä imeytyy. Tämä johtuu siitä, että infrapunasäteillä on hyvin suuri aallonpituus ja vain vähän energiaa, jolloin ne imeytyvät molekyyleihin, jotka alkavat väristä (eli lämmetä). Näiden kahden ääripään välillä on sähkömagneettisen säteilyn kirjo, mikä voidaan ‘nähdä’. Näkyvä valo heijastuu yleensä takaisin useimmista kappaleista. Vaikka atomit ovat hyvin pieniä, hyvin kaukana toisistaan ja suurimmaksi osaksi pelkkää tyhjää, elektronipilvet muodostavat jatkuvan ‘pinnan’. Pinnasta heijastuneet valonsäteet ovat se, mitä nähdään. Klorofylli- eli lehtivihreämolekyyli imee voimakkaasti itseensä sinisen ja punaisen valon. Kasvien lehdet ovat vihreitä, koska vihreä ‘jää jäljelle’ ja heijastuu takaisin. Terva imee itseensä suurimman osan valon aallonpituuksista, joten se on musta. Paperi imee vain harvoja aallonpituuksia, joten se on valkoinen.

Hyvä on, mutta kuinka me sitten ‘tunnemme’ esineitä? Kun painat kätesi jotakin vasten, kätesi tiukasti yhteenliittyneet atomit painautuvat esineen tiukasti yhteenliittyneitä atomeita vasten. Kätesi ei pääse tiiliseinän pinnan läpi, vaikka kuinka yrittäisit. Syy on se, että molekyylit pysyvät tiukasti paikallaan jaettujen elektronipilviensä ansiosta. Et niinkään tunne ‘tiiltä’ vaan tiiliseinän atomien synnyttämän sähkömagneettisen voimakentän. Se ei itsessään sisällä juuri mitään. Koko aineellinen maailma, mukaan lukien kallisarvoinen kehosi ja aivosi, ei ole paljoakaan muuta kuin tyhjää kaasua.

Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani, ja mikä minun päivieni mitta on, että ymmärtäisin, kuinka katoavainen minä olen. Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset … Varjona vain ihminen vaeltaa … Ps. 39:5–7a

Hyvä uutinen

Vaikka todellisuuden tieteellinen tutkiminen tekee nöyräksi, ja vaikka kehomme ei ole enempää kuin tomua, se ei tarkoita, että olisimme Jumalan silmissä merkityksettömiä.

Mieti, mitä Vanha testamentti sanoo ihmisestä:

Sinä teit hänestä lähes jumalolennon, seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella. Sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaiken hänen jalkojensa alle. Ps. 8:6–7

Tai ajattele, mitä Uusi testamentti sanoo meistä:

… jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen hänen armonsa rikkauden mukaan. Tätä armoa hän on antanut meille runsain määrin ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Hän on ilmoittanut meille tahtonsa salaisuuden siitä armotaloudesta, jonka hän oli suunnitellut ja nähnyt hyväksi toteuttaa aikojen täyttyessä: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä on taivaissa ja maan päällä. Ef. 1:7–10

Ihmiskunnalla on hyvin erityinen asema Jumalan luomistyössä. Eräässä mielessä Hän loi koko maailmankaikkeuden vain saadakseen Kristukselle morsiamen. Hänen rinnallaan me emme ole mitään. Kuitenkin, syistä jotka yksin Hän tietää, meidät luotiin toteuttamaan Hänen jumalallista suunnitelmaansa. Olemmeko me tyhjiä? Kyllä. Olemmeko Jumalaan verrattuna minkään arvoisia? Emme. Jumalan silmissä me olemme kuitenkin erittäin, erittäin arvokkaita. Luojan silmissä olemme kallisarvoisia. Kun muistamme samanaikaisesti molemmat näkökulmat, voimme suhtautua asioihin oikealla tavalla.

Lähdeluettelo ja kommentit

  1. Ks. quora.com/What-is-the-diameter-of-a-hydrogen-atom. Palaa tekstiin.
  2. Ks. quora.com/What-is-the-average-distance-of-a-single-electron-in-the-first-orbital-of-a-hydrogen-atom-relative-to-the-size-of-the-nucleus. Palaa tekstiin.
  3. Ks. wikipedia.org/wiki/Carbon-hydrogen_bond. Palaa tekstiin.