Explore
Also Available in:

Luomiskertomus—kaikkien kristillisten opinkappaleiden perusta

Kirjoittaja: Russell Grigg

Alkuperäisjulkaisu: Creation.com 11. toukokuu 2007
Julkaistu suomeksi: Luominen.fi 19. joulukuuta 2013
Kuva: sxc.hu5073-genesis

Raamatussa kaikki on erottamattoman läheisessä yhteydessä ensimmäisen kirjan eli 1. Mooseksen kirjan kanssa. Näin on, koska 1. Mooseksen kirja antaa meille kaikkien raamatullisten pääopinkappaleiden alkuselityksen.

Tietenkään kaikki mitä Jumala otti Raamatun 66 kirjaan, jossa Hän kertoo meille yli 1500 vuoden ajanjaksosta, ei sisälly ensimmäiseen kirjaan. Läpi koko Raamatun oppi kehittyy. Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisestä jakeesta aina Johanneksen ilmestyksen viimeiseen jakeeseen asti opimme jokaisen kirjan parissa enemmän Jumalasta, itsestämme, synnistä, lunastuksesta jne.1,2 Kaikki Raamatun pääopinkappaleet ovat kuin jokia, jotka syvenevät ja levenevät virratessaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkuvedenjakajasta. [Käänteisesti tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Uuden testamentin teologia Jeesuksen, Paavalin ja muiden apostolien opetuksessa perustuu historiaan. Jos historiaa ei ole tapahtunut, ei teologiaakaan voi perustella. Suom. huom.]

Tarkastellaanpa kristillisiä pääopinkappaleita ja niiden suhteita luomiseen:

1. Jumalasta (teologia)

1. Mooseksen kirja kertoo meille Jumalasta, joka ei ole vain Luoja kuten nähdään ensimmäisessä luvussa, vaan myös Hän, jolla on suunnitelma ja tarkoitus ihmiskunnalle eli meille. Tämä suunnitelma ja tarkoitus kutsuu meitä elämään kuuliaisina Jumalalle (kuten myös uskomaan Häneen ja rakastamaan Häntä.) Niinpä Jumala nähdään Lainsäätäjänä, kun hän kieltää Aadamia syömästä Edenin puutarhan hyvän ja pahan tiedon puusta (1 Moos. 2:17). Sitten Jumala nähdään Tuomarina Aadamin tottelemattomuuden seurauksena (1 Moos. 3), samoin kuin hänen tuomioissaan vedenpaisumuksessa, Baabelissa, sekä Sodomassa ja Gomorrassa (1. Moos. 6-91119). Jumala nähdään myös ennustettuna Pelastajana protoevankeliumissa 1 Moos. 3:15 ja sitten toiminnassa, kun hän pelastaa Nooan ja hänen perheensä vedenpaisumuksesta, sekä Lootin ja hänen tyttärensä Sodoman tuomiolta (1 Moos. 18, 1 Moos. 19).

Kuten kaiken luojalla, Jumalalla on ehdottomat oikeudet hallita kaikkea, ja Hän käyttää tätä toimivaltaansa maailmassa—todistaen suvereeniuttaan. Tämä havaitaan 1. Mooseksen kirjassa neljässä huomattavassa tapahtumassa: Luomisessa, syntiinlankeemuksessa, vedenpaisumuksessa ja Baabelissa. Se nähdään myös Jumalan valinnasta, kutsusta ja ohjauksesta neljän merkittävän henkilön: Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin ja Joosefin kohdalla.

Pyhä kolminaisuus [ks. englanniksi: The Trinity] voidaan nähdä ensimmäisessä Mooseksen kirjassa.3 Heprean sana Jumalalle, Elohim, ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa on monikko.4 Jakeessa 1 Moos. 1:26 Jumala sanoo: ‘Tehkäämme ihminen kuvaksemme…’. Jumalan hengen mainitaan ‘liikkuvan vesien päällä’ (1 Moos. 1:2). Kristus mainitaan profeetallisesti vaimon siemenenä (1 Moos. 3:15).5 Kohta myös ennustaa [englanniksi] Kristuksen neitseestä syntymisen—tämän takia Hän on vaimon siemen, päinvastoin kuin tavallinen Raamatullinen kaava listata vain isiä sukuluetteloihin. Aadamia, arkkia, Melkisedekiä, Iisakia ja Joosefia on kaikkia tavallisesti pidetty ‘Kristuksen esikuvina’.6,7

Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvuissa 1 ja 2 nähdään myös kaksi hyvin tärkeää asiaa Jumalasta—ominaisuuksia, joita ateistit ovat pyrkineet hävittämään maan tasalle pettävillä argumenteilla. Ensimmäinen on Jumalan kaikkitietävyys ja kaikkivaltius, koska kaikkeen, mitä Jumala teki, Hän sai oikeuden aivan alusta lähtien. Vastakohtana Carl Saganin väitteelle, että Jumala on ‘huolimaton tehtailija’,8 kaikessa, mitä Jumala on luonut ei ole kokeiluja, koeaikaa, virheitä eikä ainuttakaan ‘hupisista’! Toinen on, että kaikki mitä Jumala loi oli erittäin hyvää (1 Moos. 1:31). Vastakohtana David Attenboroughin kritiikkiin koskien loistoukkaa, joka elää lasten silmämunassa Afrikassa,9 (ks. englanniksi: Miksi Sir David Attenborough ei anna tunnustusta Jumalalle?) kaikki, mitä Jumala loi esitteli Jumalan hyvyyttä. Ennen synnin tuloa maailmaan maailmassa ei ollut kuolemaa, kärsimystä, sairautta, lihansyöntiä, vahinkoja, eikä puutetta yhdestäkään hyvästä asiasta.

2. Meistä—ihmiskunnasta (antropologia)

Ensimmäinen mies, Aadam, ja ensimmäinen nainen, Eeva, esiintyvät ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jumalan erityisenä luomistyönä—Aadam tehtiin tomusta, Eeva Aadamin kylkiluusta—molemmat Jumala on tehnyt kuvakseen (1 Moos. 1:26–27). Siksi emme ole kehittyneet eläimistä tai sen paremmin kemikaalien kasautumisesta, vaan olemme olentoja, joilla on hengellinen eli Jumala-tietoinen luonne.

Eeva luotiin kumppaniksi Aadamille (1 Moos. 2:20–22). Tästä seuraa oppi avioliitosta (1 Moos. 2:24–25—Jeesuksen vahvistamana kohdassa Matt. 19:4–6). Avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto elämän ajaksi (Ei kahden miehen tai kahden naisen liitto tai jotain muuta). Epäilemättä myös koko ihmissuku polveutuu yhdestä parista (1 Moos. 3:20).

3. Synnistä (hamartiologia)

Ensimmäisen ihmisen ensimmäisestä synnistä lähtien—uomiskertomuksessa nähtynä Jumalan käskyn rikkomisena (1 Moos. 3:6–11)—turmelus luettiin koko ihmiskunnan syyksi ja levitettiin sille (vrt. 1 Moos. 4:8 ja 1 Moos. 6:5). Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan, heillä oli sekä kyky olla tekemättä syntiä, että kyky tehdä syntiä. Kun he valitsivat hylätä Jumalan heille antaman käskyn, he ja ihmiskunta kadottivat kyvyn olla tekemättä syntiä. Sen sijaan meillä on syntyjään syntinen luonto.10 Ensimmäinen synti toi ensimmäisen syyllisyyden (1 Moos. 3:8).

Ensimmäinen synti toi myös ensimmäisen tuomion (1 Moos. 3:14–19). Saatanan siemenen (ei-uskovien ja mahdollisesti demonien) ja vaimon siemenen (uskovien mutta erityisesti Kristuksen) välillä olisi vihaa. Nainen ja mies kärsisivät kullekin kuuluvasta osasta. Kaikki ihmisyys olisi nyt kuoleman alainen.

4. Pelastuksesta (soteriologia)

Raamattu opettaa, että Jumala armostaan unohtaa meidän syntimme, mutta vain kun rangaistuksen maksaa sijaisuhri. Näin Jumala on luvannut pelastuksen syyllisyydestä, vallasta, iankaikkisesta rangaistuksesta ja lopulta synnin läsnäolosta. Tämä tarkoittaa hänen Poikaansa, Herraa Jeesusta Kristusta, ja hänen työtään. Tämän pelastuksen hyväksyminen ja täyttyminen Jeesuksen kuoleman, hautaamisen ja ylösnousemuksen kautta ei nähdä pelkästään evankeliumeissa. Ennustus ja lupaus siitä, mitä on tuleva tapahtumaan on ensiksi nähtävissä lupauksessa, että vaimon siemen tulee murskaamaan käärmeen pään (1 Moos. 3:15).

Lisäksi tämä Siemen on ensimmäisen ihmisen, Aadamin, jälkeläinen, jota kutsutaan ‘viimeiseksi Aadamiksi’ (1 Kor. 15:45). Tämä on välttämätöntä, koska Jesaja puhuu tästä tulevasta Pelastajasta kirjaimellisesti ‘sukulunastajana’. Se tarkoittaa henkilöä, joka on verisukulainen lunastettavalleen (Kohdassa Jes. 59:20 käytetään samaa heprean sanaa גואל (gôēl) , jota käytetään kuvaamaan Booaan sukulaisuutta Noomille (Ruut 2:20; Ruut 3:1–4:17). Heprealaiskirje myös selittää kuinka Jeesus katsoi osakseen pelastaa ihmiskunnan, mutta ei enkeleitä (Hepr. 2:11–18). Tämä elintärkeä verisukulaisuuskäsite on peräisin luomiskertomuksesta.

Juutalaisen kansan alussa Messiaan syntymä, kuolema ja kuolleista herääminen nähdään Abrahamin kutsumisessa (1 Moos. 12:1–3; 1 Moos. 17:19; 1 Moos. 49:10).

Uhrin sijaisluonne on ensimmäiseksi nähtävissä kohdassa 1 Moos. 22:1–13, jossa Aabraham ohjataan uhraamaan pässi polttouhrina poikansa Iisakin sijasta.

5. Enkeleistä (angelologia)

Sitä, milloin Jumala loi enkelit ei ole mainittu Raamatussa, mutta se oli todennäköisesti ennen kuin Hän loi maailman (1 Moos. 1:1), tai viimeistään ennen kuin kuiva maa tuli näkyviin (1 Moos. 1:9), koska Job 38:4–7 mukaan, kun Jumala asetti maailman perustukset ‘Jumalan pojat riemuitsivat’?11—katso myös [englanniksi]: Mihin enkelit sopivat?

Jumala ei määrännyt paholaista toimeensa, ja Hän sanoo koko hänen luomistyönsä olevan ‘sangen hyvää’ kuudentena päivänä luomisviikon lopussa (1 Moos. 1:31, vuoden ‑33 käännös). Tästä seuraa, että olento, jota me nykyään kutsumme saatanaksi ei ollut langennut syntiin tänä aikana, ja tämä olento oli muun luomakunnan tavoin sangen hyvä luomisviikon lopussa.

Kohdasta 1 Moos. 3:1–14 luemme ensimmäisen viittauksen olennosta, joka herjaa Jumalaa ja joka houkutteli Eevan kapinaan Jumalaa vastaan ja jonka lopullisen kohtalon on Jumala ennustanut (1 Moos. 3:15). Toisaalta Raamatusta me opimme, että tämän olennon nimi on saatana, joka tarkoittaa ‘panettelijaa’ (vrt. Ilm. 12:9 ja Ilm. 20:2).12

Ensimmäinen viittaus hyviin enkeleihin on kohdassa 1 Moos. 3:24, jossa Jumala asettaa kerubin Eedenin puutarhaan vartioimaan tietä elämän puulle.

6. Kirkosta (ekklesiologia)

Oppi kirkosta tulee näkyviin Uudessa Testamentissa. Se on yksi asioista, joita apostoli Paavali kutsuu mysteeriksi, tarkoittaen ennalta salattua totuutta, joka on nyt paljastettu. Kuitenkin pääasia, jonka Paavali kertoo kirkosta Kristuksen morsiamena (Ef.  5:23–32) tuo meidät takaisin ensimmäiseen Jumalallisesti säädettyyn aviomies-vaimo-suhteeseen kohdassa 1 Moos. 2:24.

Myös kirkkoa on varmasti enteilty 1. Mooseksen kirjassa, jossa Aabraham kutsutaan muodostamaan (jälkeläistensä kautta) Israelin kansa, jota Jumala siunaa ja joka on myös tuleva siunaukseksi kaikille kansoille maailmassa (1 Moos. 12:1–3).13 Tämä siunaus huipentuu ainutlaatuiseen Aabrahamin siemeneen, Jeesukseen itseensä (Gal. 3:16), joka oli oleva siunauksen lähde kaikille kansoille (Gal. 3:14). Paavali kertoo meille ‘Jos te kuulutte Kristukseen, silloin olette Abrahamin siemen ja perillinen lupauksen mukaan’ (Gal. 3:29). He, jotka kuuluvat Kristukseen ovat hänen todellinen kirkkonsa.

7. Viimeisistä tapahtumista (eskatologia)

Tärkeimmät asiat, joita kutsutaan ‘viimeisiksi tapahtumiksi’ ovat Jeesuksen toinen tuleminen, kuolleiden kuolleista herääminen, ihmiskunnan tuomio ja lopullinen sija pelastetuille syntisille.14

Luonnostaan emme odottaisi, että viimeisten tapahtumien olemassaoloa olisi selitetty yksityiskohtaisesti luomiskertomuksessa. Viimeisissä tapahtumissa Jumala kuitenkin saattaa päätökseen perimmäisen suunnitelmansa ja tarkoituksensa ihmiskunnalle, maailmalle ja universumille. Hän aikoo hankkia iankaikkisen ‘puolison’ Pojalleen, Herralle Jeesukselle Kristukselle, pelastetusta ihmiskunnasta. Hän myös asetti tämän suunnitelman täytäntöön, kun hän loi taivaat ja maan sekä ihmiskunnan, kuten on merkitty muistiin ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa.

Se, mitä me näemme luomiskertomuksessa on Jumalan aloitus tapahtumasarjalle, joka tulee lopulta toteuttamaan tämän päämäärän—suunnitelman, joka oli Jumalan mielessä ennen maailman luomista. (Ef. 1:4 ja 1 Pie. 1:20)

Vaikka ‘viimeisiä tapahtumia’ ei olekaan esitetty seikkaperäisesti luomiskertomuksessa, paikat, jossa ne on kerrottu yksityiskohtaisesti, eivät ole järkeviä ilman luomiskertomusta. Iankaikkisessa loistossa, jossa ei jälleen kerran ole kuolemaa tai kärsimystä missään muodossa, kuten Ilm. 21:4 sanoo—ja syy on, että ‘Eikä mitään kirousta ole enää oleva.’ (Ilm. 22:3). Siellä tulee myös olemaan paluu Eedenin kaltaiseen tilaan elämän puun kanssa (Ilm. 22:2), sekä luomisviikon päivien 1-3 kaltaiseen tilaan, jossa Jumala tuottaa valon ilman aurinkoa ja kuuta (Ilm. 22:5, vrt. 1 Moos. 1:16–19)

Johtopäätökset

Kaikilla kristillisillä pääopeilla on lähteensä, suoraan tai epäsuoraan, ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Saarnaajat, lähetystyöntekijät ja teologit, jotka eivät onnistu näkemään tätä, ovat kadottaneet sen perustan, mitä he opettavat. Sitä vastoin niillä, jotka näkevät tämän, on Jumalan antama oikea perustus kaikelle heidän kristilliselle todistukselleen, saarnaamiselleen, kehotukselleen ja opetukselleen.

Lähdeluettelo ja kommentit:

  1. Ks. englanniksi: Grigg, R., Unfolding the plan (Suunnitelman paljastaminen), Creation 20(3):22–24, 1998. creation.com/unfolding-the-plan. Palaa tekstiin.
  2. Vaikka käsky aviorikoksesta annettiin nimenomaisesti kirjallisesti vasta Mooseksen aikana (2 Moos. 20:14), useita vuosisatoja myöhemmin, huomaa, että kun Potifarin vaimo esitti Joosefille (1 Moos. 39:7–9), hänen vastauksensa oli‘ Kuinka sitten voisin tehdä niin pahaa ja tehdä syntiä Jumalaa vastaan?’ Päättelemme, että Jumala asetti tiedon oikeasta ja väärästä, eli Jumalan laista, ihmisen omaantuntoon, kun Hän loi hänet ‘Jumalan kuvaksi’, kuten 1 Moos. 1: 26–27 on kerrottu. Tämä johtui todennäköisesti tiedosta, että avioliitto oli jotain, jonka Jumala oli tehnyt yhden miehen ja yhden naisen välille (1 Moos. 1:27, 1 Moos. 2:24), joten mies ei saa rikkoa sitä (vrt. Matt.  19:3–6). Katso myös roomalaiset 2:15. Palaa tekstiin.
  3. Ks. englanniksi: Grigg, R., Who really is the God of Genesis? (Kuka todella on 1 Mooseksen kirjan Jumala?) Creation 27(3):37–39, 2005. creation.com/who-really-is-the-god-of-genesis. Palaa tekstiin.
  4. Vaikka tämä ei nimenomaisesti opeta kolminaisuutta, se varmasti sallii sen, ja sen voidaan nähdä olevan sopusoinnussa myöhemmän Uuden testamentin kolminaisuutta koskevan opetuksen kanssa. Palaa tekstiin.
  5. Ks. englanniksi: Sarfati, J., Jesus in Genesis: The Messianic Prophesies (Jeesus 1 Mooseksen kirjassa: Messiaaniset ennustukset) DVD, Creation Ministries International. Palaa tekstiin.
  6. Vanhan testamentin lukijat eivät tietenkään olisi tienneet sitä. Ja vaikka joillakin näistä yleisesti pidetyistä tyypeistä on uuden testamentin sanktio, toisilla ei ole. Palaa tekstiin.
  7. Sitä teologian osaa, joka käsittelee Jeesuksen Kristuksen luontoa ja persoonaa, kutsutaan kristologiaksi; sitä teologian osaa, joka käsittelee Pyhää Henkeä, kutsutaan pneumatologiaksi. Palaa tekstiin.
  8. ‘Jos Jumala on kaikkivaltias ja kaikkitietävä, miksi hän ei alun perin aloittanut univeersumia, jotta se onnistuisi haluamallaan tavalla? Miksi hän jatkuvasti korjailee ja valittaa? Ei, Raamattu tekee selväksi yhden asian: Raamatun Jumala on huolimaton valmistaja. Hän ei ole hyvä suunnittelussa, hän ei ole hyvä toteuttamisessa. Hän olisi vararikossa, jos olisi kilpailua.’ Carl Sagan, Contact, Pocket Books (Simon & Schuster, Inc.), New York, 1985. Palaa tekstiin.
  9. ‘Kun kreationisitit puhuvat Jumalan luomistyöstä… he mainitsevat aina kolibrit tai orkideat, auringonkukat ja kauniita asioita. Mutta mieleen tulee sen sijaan loinenmato, joka poraa itsensä joen rannalla istuvan pojan silmään Länsi-Afrikassa, mato joka tekee hänestä sokean. Ja [kysyn heiltä], “Kerrotteko te minulle, että se Jumala, johon uskotte ja jonka myös sanotte olevan armollinen Jumala, joka välittää meistä jokaisesta erikseen… sanotteko, että Jumala loi tämän madon, joka ei voi elää missään muulla paitsi viattoman lapsen silmämunassa? Koska se ei minusta näytä olevan sopiva Jumalaan, joka on täynnä armoa”.’ David Attenborough, Buchanan, M, lainaamana. Wild, Wild Life, Sydney Morning Herald, The Guide, s. 6, 24. maaliskuuta 2003. Palaa tekstiin.
  10. Tämä ei estä phyityksen oppia eikä kristityn voimaa viettää phyää elämää. Mutta ks. myös 1 Joh. 1:8–10. Palaa tekstiin.
  11. Heprealainen ilmaus bene elohim, joka on käännetty ‘Jumalan pojat’, tarkoittaa myös ‘enkeleitä’, ja se on käännetty näin NIV:ssä; vrt. Septuagintan angelos eli enkelit. Sana ‘enkeli’ sekä hepreaksi että kreikaksi tarkoittaa ‘sanansaattajaa ’konteksti osoittaa, tarkoitetaanko ihmisiä vai yli-inhimillisiä sanansaattajia. Heprealaiskirje 1:5 puhuu yhdestä, ’minun Poikani’, eli Herraan Jeesukseen Kristukseen, joten tämä jae ei mitätöi Jobin 38:4–7:n soveltamista enkeleihin (monikko). Palaa tekstiin.
  12. Ks. englanniksi: Grigg, R., Who was the serpent? (Kuka oli käärme?) Creation 13(4):36–38, 1991. creation.com/who-was-the-serpent. Palaa tekstiin.
  13. Ks. myös englanniksi: Sarfati, J., Genesis correctly predicts Y-Chromosome pattern: Jews and Arabs shown to be descendants of one man! Or: A brief history of the Jews (1 Mooseksen kirja ennustaa oikein Y-kromosomimallin: Juutalaisten ja arabien on osoitettu olevan yhden miehen jälkeläisiä! Tai: Lyhyt juutalaisten historia), 16. toukokuuta 2000, creation.com/genesis-correctly-predicts-y-chromosome-pattern. Palaa tekstiin.
  14. Ks. englanniksi: Grigg, R., The Future: Some issues for ‘long-age’ Christians (Tulevaisuus: Joitakin onglemia pitkiin aikakausiin uskoville kristityille), Creation 25(4):50–51, 2003. creation.com/the-future-some-issues-for-long-age-christians. Palaa tekstiin.

Helpful Resources