Explore

Starting July 1: Stream Alien Intrusion FREE for 7 days!

Also Available in:

Silmän hienosäätö ‘takaperin’ on elintärkeää värien näkemiselle

Kirjoittaja: Jonathan Sarfati

Alkuperäisjulkaisu: Creation37(3) s.17, tammikuu 2016
Julkaistu suomeksi: Luominen–lehti nro 24, s.41, 17 helmikuun 2017
eye©istock.com/fanelie rosie

Richard Dawkinsin kaltaiset evoluution kannattajat ovat vuosikausia väittäneet, että silmämme on asennettu ‘nurin perin’. He väittävät, että älykäs suunnittelija ei tekisi niin, koska heidän käsityksensä mukaan aistisolujen edessä olevat hermot haittaavat valon kulkua niille.

Muutama vuosi sitten tutkijat kuitenkin osoittivat, että valo ei kulje hermoverkon läpi, vaan se kanavoidaan aistinsoluille Müllerin hermotukisolujen (gliasolujen) läpi.1

Hermotukisolut toimivat kuituoptisen levyn tavoin ja terävöittävät kuvaa. Näin ‘verkkokalvo paljastuu optimaaliseksi rakenteeksi, joka on suunniteltu parantamaan kuvien terävyyttä.’2,3 Lisäksi hermotukisolut auttavat erottamaan toisistaan kolme pääväriä siten, että punainen ja vihreä valo kanavoidaan niiden kautta väriherkkiin tappisoluihin. Toisentyyppiset aistinsolut, sauvat, toimivat hyvin hämärässä, mutta ne havaitsevat huonommin vihreää ja erityisesti punaista valoa, joten Müllerin solut sirottavat niille sinistä valoa.4,5

Suuri osa tästä uudesta tutkimuksesta on tehty Dr Erez Ribakin laboratoriossa Technionissa, Israelin teknologisessa instituutissa. Ribak on astrofyysikko, joka vaihtoi tähtien tutkimisen silmätutkimukseen. Hän on nyt osoittanut, että Müllerin solujen täytyy olla täsmälleen oikean korkuisia ja sopivalla tiheydellä, jotta ne suodattavat eri värit oikein. ”Verkkokalvo ei toimi tehokkaasti, jos se on liian paksu tai liian ohut.” Hän todisti tämän suuntaamalla erivärisiä valoja ihmisen ja marsun verkkokalvoille ja osoitti, kuinka valo ohjautuu.6 Ribak toteaa:

”Silmän verkkokalvo on optimoitu siten, että hermotukisolujen koko ja tiheys on oikea juuri niiden värien suhteen, joille silmä on herkkä (mikä jo itsessään on tarpeisiimme nähden juuri sopivasti viritetty). Tämä optimointi johtaa siihen, että päivällä värien näkeminen tehostuu ja hämärässä näkeminen kärsii hyvin vähän.”6
15173-incident-light
Punainen ja vihreä valo kulkevat solujen läpi, kun taas sininen hajottaa paljon enemmän

Mark Hankins, Oxfordin yliopiston näköön liittyvän neurotieteen professori, osoitti vielä toisen syyn takaperin asentamiselle: ”loppuun kuluneiden solurakenteiden poistaminen ja valoherkkien molekyylien ravintohuollon järjestäminen”. Nämä huoltotoimet suorittaa aistinsolujen takana oleva solukerros, jota kutsutaan verkkokalvon pigmenttiepiteeliksi (englanniksi Retinal Pigment Epithelium - RPE). Tämä on lisäsyy, miksi hermoverkko ei voi olla aistinsolujen ja RPE:n välissä. Luomiseen uskova silmälääkäri Dr George Marshall tosin osoitti tämän lehdessämme jo vuosia sitten.7 Nuorten seeprakalojen silmien analysoinnista muut tutkijat ovat toimittaneet todisteita siitä, että “käänteinen verkkokalvo, erityisesti pienissä silmissä, on ylivoimainen tilaasäästävä ratkaisu.”8

Lähdeluettelo ja kommentit

  1. Labin, A.M. and Ribak, E.N., Retinal glial cells enhance human vision acuity, Physical Review Letters 104, 16 April 2010 | doi:10.1103/PhysRevLett.104.158102. Palaa tekstiin.
  2. New eye discovery demolishes Dawkins, Creation 32(4):10, 2010; creation.com/mueller-v-dawkins. Palaa tekstiin.
  3. Labin, A.M. et al., Müller cells separate between wavelengths to improve day vision with minimal effect upon night vision, Nature Communications 5(4319), 8 July 2014 | doi:10.1038/ncomms5319. Palaa tekstiin.
  4. Eyesight: Separating light for better sight, Nature Communications 9 July 2014 (comment on Labin et al., Ref. 3). Palaa tekstiin.
  5. ‘Bad design’ of eye improves day vision without sacrificing night vision, Creation 37(1):8, 2015; creation.com/focus-371#eye. Palaa tekstiin.
  6. Ribak, E., Look, your eyes are wired backwards: here’s why, theconversation.com, 14 March 2015. Palaa tekstiin.
  7. Marshall, G. (interviewee), An eye for creation, Creation 18(4):19–21, 1996; creation.com/marshall. Palaa tekstiin.
  8. 1. Kröger, R.H.H. and Biehlmaier, O., Space-saving advantage of an inverted retina, Vision Research 49(18):2318–2321, 9 September 2009 | doi:10.1016/j.visres.2009.07.001. Palaa tekstiin.