Explore
To help keep this free information coming, consider supporting CMI with an online end of year donation!
Also Available in:

Teistisen evoluution vaarat 1

Kirjoittaja: 

Tämä on julkaisua edeltävä versio, 6 joulukuun 2012
Julkastui: Creation 37(3):44–47, heinäkuu 2015
Julkaistu suomeksi: Luominen–lehti nro 3, s.22–24, 2011

Olen tuntenut monien vuosien ajan voimakkaasti sekä etuoikeuden että vastuun puhua Raamatun totuudesta ja auktoriteetista. Mielipiteiden ristiriita ei ole missään vaiheessa ollut voimak­kaampi kuin keskustelu teististen evoluutionistien (TE) kanssa—jotka väittävät, että Jumala käytti evoluutiota2 elävien olentojen luomiseen. [Raamatullista luomista julkisuudessa puolustavat harjaan­tuneet henkilöt havaitsevat, että heidän viestinsä kohtaa yleensä kovimman vastarinnan teististen evolutionistien taholta.] Teistisen evolutio­nisti ‑kirjailijan Denis Alexanderin mukaan me nuoren maan kreationistit “saatamme evankeliumin huonoon valoon”, ope­tuk­sem­me “vahingoit­taa Jumalan valta­kunnan leviämistä”, aiheu­tam­me “eripuraa” ja “kristilliset evoluutiota vastustavat kampanjat ovat jättimäistä harhautusta…”3 Viimeisen väitteen osalta olemme havainneet päinvastoin, että meneillään oleva kampanjamme ’Aseta Evoluutio Kyseenalaiseksi’ [Question Evolution campaign], on saanut vauhtia ja sitä ei varmasti jätetä huomiotta.

sxc.hu/Ambrozjo8968-speak-out

Kompromissin vaarat

Yliopisto-opintojeni aikana luovuin muutamien vuosien ajaksi 1. Moosek­sen kirjan suoraviivaisesta ymmär­tämi­sestä ja omaksuin teistisen evoluution (TE) opit. Ajauduin uskon­kriisiin [englan­nik­si: evo­lution brought me to a crisis in my faith]: joko evoluution ‘suuri kuva’ oli väärä tai 1. Mooseksen kirjan kuvaus luomi­sesta, syntiin­lankee­muk­sesta, veden­paisu­muk­sesta, sekä Baa­be­lista oli väärä. Jos kuitenkin 1. Mooseksen kirja olisi historiallisesti epäluotettava, ymmärsin, ettei kristinusko olisi johdonmukaisesti perusteltavissa.

Jumalan armosta oma tarinani ei päätynyt hengelliseen haaksirikkoon—mutta en ole koskaan unohtanut kamppailua. Nyt olen vakuut­tu­neempi kuin koskaan aikaisemmin kauhis­tutta­vasta vaarasta [englan­niksi: dangers in swallowing worldly philosophy]. Kristittyjen on vaarallista antaa älykkäiden miesten ja naisten mieli­piteiden muokata ymmärrystään Jumalan sanasta, jos heidän sano­mansa on ristiriidassa sen selvän merkityksen kanssa. Sallikaa minun kertoa vain muutama monista syistä, joiden vuoksi uskon intohimoisesti, että kristillisen kirkon on vastustettava voimakkaasti evoluutiota, joka uhkaa yhä useammin muuten evankelisia kirkkoja.

1. Raamattu pannaan polvistumaan maallis­tuneen ajattelun edessä

Teistiset evolutionistit julistavat, että evoluutio on kiistaton tosiasia, vaikka se on vastoin Raamatun kirjaimellisesti luettua tekstiä. Tämä ilmenee esimer­kiksi Denis Alexanderin kirjoi­tuk­sesta “Miten ymmär­rämme syntiin­lankee­muksen evoluution valossa?”4 Toisin sanoen ihmisjärkeily vie voiton Raamatun totuudesta! TE: t voivat protestoida tätä raamatullisen auktori­teetin kieltämistä koskevaa syytettä vastaan, mutta olen vakuuttunut siitä, että he ovat syyllisiä siihen käytän­nössä - kuten itse olin kerran. Raamattu on täydellinen ja muuttu­maton (Ps. 119:89Sananl. 30:5–6). Totuus ei ole neuvoteltavissa, [englanniksi: Truth is not negotiable] joten raamatuln auktori­teettia ei saa alistaa palvelemaan evolutio­nistisia tulkintoja. Teistinen evoluutio ei ole aatteista vapaa5, ja kun se omak­sutaan, siitä seuraa poikkeuk­setta aina Raamatun keskeisten opetusten kieltäminen, vaikka tämä tapahtuisi jonkin ajan kuluttua (katso englanniksi tästä).

2. Raamatun selkeä teksti puetaan evolutionistiseen pakkopaitaan

Teistinen evoluutio torjuu periaatteen, jonka mukaan Raamatun teksti on suoraa, selkeää ja sellaisenaan ymmärrettävää (eli tarkkaa)6. Teistinen evoluutio muuttaa Raamatun lukutapaamme ja heikentää 1. Moosek­sen kirjan lukujen 1–11 (1 Moos. 1–11) historiallisia kertomuksia muuttaen ne myyteiksi, vertauksiksi, vertauskuviksi tai runou­dek­si.7 [englan­niksi: myth, allegory, poetry or parable.] Kyseessä on itse asiassa julkea väite, joka antaa ymmärtää, että ennen Darwinia ihmiset eivät kyenneet ymmärtämään 1. Mooseksen kirjaa oikein; että suurimmat kristityt ajattelijat eivät olisi käsittäneet sen oikeata merkitystä! Taas niitä, jotka puolustavat vuosisatoja vanhaa näkemystä raamatullisesta luomisesta, arvostellaan siitä, että he ovat ajasta jäljessä ja erimielisiä! Teistiset evolutionistit yrittävät kuitenkin tästä piittaamatta pakottaa Raamatun [selkeän ymmärryksen] evoluution pakkopaitaan. Esi­mer­kik­si, Professori Robert (Sam) Berry kirjoitti kirjassaan God and the Biologist7 [Jumala ja biologi]: “Jos Jumala todella on kaikki­valtias, epäilemättä hän olisi voinut tehdä Eevan Aadamin yhdestä kylkiluusta, mutta tämä ei tarkoita, että hän oikeasti teki niin” (kursivointi Berryn).

Voimme jättää huomiotta naurettavan vihjauksen, jonka mukaan kylkiluun menetys siirtyisi jotenkin Aadamin jälkeläisille vastoin lisääntymis ‑biologista perustietoa.8 Lisäksi, kylkiluu olisi kasvanut takasin. Berryn näkemys on kuitenkin räikeää piittaamattomuutta 1. Mooseksen kirjan tekstistä (1 Moos. 2:22): “Ja Herra Jumala rakensi naisen siitä kylkiluusta, jonka oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.” Jos tämä ‘ei tarkoita, että hän [Jumala] oikeasti teki niin’, Jumalasta tehdään valehtelija, eikä meillä sen jälkeen olisi toivoa yhdenkään Raamatun jakeen oikeellisuudesta.

3. Raamatun Luoja ei ole ‘kehittävä Jumala’

Raamatussa kerrotaan selväsanaisesti, että Jumala on täydellinen (Matt. 5:48), pyhä (Jes. 6:3), kaikkivoipa (Jer. 32:17), elämä (Joh. 1.4), valo (1 Joh. 1:5) ja rakkaus (1 Joh. 4:16)—ja että Hänen ominaisuutensa ovat “selvästi nähtävissä” (Room. 1:20). Mutta miten Jumalan voima, tietämys ja rakkaus ilmenevät selvästi ”teistisen” evoluution pitkällisessä prosessissa? Sellainen jumala [englanniksi: such a god] näyttäisi olevan kykenemätön luomaan olentoja tyhjästä (hänen voimansa olisi rajallinen), häneltä näyttäisi puuttuvan älykkyyttä sen tekemiseen (rajallinen tieto), [englanniksi: evolution by natural selection] eikä hän välittäisi valtoimenaan riehuvasta miljoonien vuosien aikaisesta kärsimyksestä ja kuolemasta (tämä kieltäisi hänen hyvyytensä, [englanniksi: goodness] vrt. 1 Moos. 1:31). Itse asiassa teistisen evoluution johdonmukainen lopputulos on Roomalaiskirje 1:20:n (Room. 1:20) mitätöinti, mikä loukkaa Jumalaa ja riistää Kristukselta Hänelle kuuluvan kunnian luomistyöstä.

4. Jeesuksen Kristuksen ja hänen apostoliensa todistus on vaakalaudalla

Jos teistiseen evoluutioon uskotaan, Kristus ja Uuden testamentin kirjoittajat erehtyivät (tai muussa tapauksessa olivat petollisia) kertoessaan ihmisen menneisyydestä, aina ajan alusta lähtien [englan­niksi: man’s antiquity from the dawn of time] (Luuk. 1:70, 11:50Mark. 10:6Ap.t. 3:21Room. 1:20). He erehtyivät myös maailman luomisesta vedestä ja veden kautta, veden­paisu­muksesta [englan­niksi: Noahic Flood] (harkitse 2 Pie. 3:3–5), ihmisten ja eläinten eroavaisuudesta (1 Kor. 15:39), kirjaimellisesta Aadamista (1 Kor. 15:47–49), Eevan luomisesta Aadamista (1 Tim. 2:13), Eevan kirjaimellisesta joutumisesta Saatanan kiusattavaksi (2 Kor. 11:3) [englanniksi: literal temptation of Eve by Satan] ja monesta muustakin asiasta.

5. Evoluutio epä­inhi­millis­tää Jumalan kuviksi luodut ihmiset

Ihmiset luotiin Jumalan kuviksi (1 Moos. 1:26–27), vaikka tämä kuva on vahingoit­tunut langenneessa maailmassamme. Vuosikymmeniä jatkunut kehitysopillinen aivopesu [englanniksi: evils of the not-too-distant past] on jättänyt kammottavan perinnön [englanniksi: dreadful legacy in societies] sen kohteeksi joutuneille yhteiskunnille. Vallanhimo, ahneus [englanniksi: greed], itsekkyys, epär­ehelli­syys, [englan­niksi: dishonesty] puolus­tus­kyvyttö­mien nujer­taminen [englan­niksi: suppression of the defenceless] ja heikkojen [englan­nik­si: weak]—kaikki sopivat ‘vahvimman eloonjäämisen’ mielenlaatuun. Ihmiset evoluutiomallissa alennetaan pelkiksi eläimiksi, jotka ovat vaihtelevien halujensa ja himojensa armoilla. Silti johtavat TE: t vähättelevät tai jättävät kokonaan huomiotta nämä kohdat opetuksissaan.

Harkitse seuraavaa kommenttia, jonka Professori Sam Berry esitti haas­tat­telus­sa vuonna 1996:9 “ … olen apina, olen Jumalan kuvaksi tehty apina ja minun tulee sovittaa yhteen nämä asiat. Tämä ei tarkoita kummankaan seikan vesittämistä millään tavoin… Niin monella kristityllä on puolivalmis usko; siis uskoa tai tiedettä. Mutta se ei ole sitä, vaan uskoa sekä tie­dettä.” Tämä lähentelee Jumalan pilkkaa­mista, ja on suorassa ristiriidassa Paavalin opetuksen (1 Kor. 15:39, 45) ja sen ohella monien muiden Raamatun opetusten kanssa (esim. Ps. 8:5–6). Johdon­mukai­sena TE: nä Berry korostaa niin inhimillistä järkeä, että hän näyttää unohtavan, että hänen sanansa rajoittuvat jumalanpilkkaan. Todellisuudessa TE-oppi ei ole raama­tulli­sesti orto­dok­sinen eikä tieteellisesti johdon­mukai­nen (siksi TE: n puoleettomuus ja puoliusko Raamattuun on perustus ateistien vihaa heitä kohti) [englan­niksi (hence the) ire that TEs incur from atheists for their fence-sitting and half-belief in the Bible].

Lisäksi tiedämme, että ihmisen sydämen syntisyys on peräisin Aadamin ja Eevan todellisesta historiallisesta lankeemuksesta, mutta petos, kateus, varkaus, himo ja murha ovat johdonmukaisia ‘hedelmiä’ evoluution sananäkymässä. TE: t joutuvat marginalisoimaan tällaisten pahojen hedelmien merkityksen juuri evoluutio­proses­sille, jonka he pakottavat Raamat­tuun. Ajattele näitä C. Leopold Clarken tarkkoja havaintoja 1900 ‑luvun alussa10“Todellakin, kun evoluutiota sovelletaan ihmisen moraaliseen ja yhteisölliseen elämään, se kuvastaa itsekkyyden ja välin­pitä­mättö­myyden olennaisinta osaa, ja nämä hedelmät ovat tulleet näkyviin kaikkialla, missä se on ikinä hyväksytty ja missä sitä on sovellettu … Onko se evoluutio joka toimii jokapäiväisen elämän areenalla, jossa vallan ja hallinnan himo… jauhaen hellittämättä heikkoja ja puolustuskyvyttömiä? …tarvitaanko enää mitään muuta selittämään ihmisen lisääntyvä epäusko Jumalaa kohtaan tai jumalalliseen hyvyyteen uskomisen haaksirikko?”

6. TE turhentaa evan­ke­liumin Jeesuk­ses­ta Kris­tuk­sesta

TE ‑oppi on este Jumalaa etsiville. Luomisen alkuperäinen täydellisyys, lankeemus [englanniksi: the Fall], synti, kuolema ja kärsimys—määri­tel­lään tässä näkemyksessä uudelleen (vääristellen) tarkoittamaan jotakin erilaista kuin mitä luonnollinen tekstin lukeminen vaatii. Esimerkiksi ihmisen evoluution hyväksy­minen [englan­niksi: human evolution] tarkoittaa synnin hylkäämistä sen todellisessa raamatullisessa merkityksessä—aivan päinvastoin kuin mitä Pyhä Henki tekee ja korostaa ihmisille synnin täydellistä syntisyyttä (Room. 7:13; 18–19). Näiden keskeisten raamatullisten opien uudesti­muotoileminen tunnustavien evankelistien kautta, tapahtuu siinä määrin, että Raamattu ei enää todellakaan tarkoita sitä, mitä se selvästi sanoo. [englan­niksi: Scrip­ture no longer really means what it plainly says.].

Esimerkiksi, 1. Mooseksen kirja (1 Moos. 1:29–30) opettaa yksi­selit­tei­sesti lihansyömisen puuttumista esikaatuneessa maailmassa.

“Ja Jumala sanoi: ‘Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi. Ja kaikille metsä­eläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi’. Ja tapahtui niin.” Kuitenkin Denis Alexander kirjoittaa11”On epätoden­näköistä, että tässä tekstissä viitat­taisiin kasvissyöntiin, toden­näköi­semmin siinä ilmeisesti tähdennetään teologista näkemystä siitä, että eläinuhri oli tarpeellinen vain syntiä tehneiden sovittamiseksi.” Päinvastoin on varmaa, että 1. Mooseksen kirjan kirjoittajan (Mooses siis kirjoitti sen Jumalan Pyhän Hengen johda­tuk­sessa) tarkoituksena oli tuoda julki sekä ihmisten että eläinten kasvis­syönti, sillä juuri näin Raamatun tekstissä täsmällisesti tode­taan. (katso myös englanniksi: tämä artikkeli). Ensimmäisessä Mooseksen kirjan luvussa (1 Moos. 1) ei ole pienintäkään vihjettä siitä, että sovitus eläinten uhrin kautta on tässä näkyvissä—tämän alun perin koskemattoman maailman moraalinen ja fyysinen täydellisyys on korostettu Jumalan omalla lausunnolla: hän “katsoi kaikkea, mitä hän oli tehnyt, ja katso, se oli ‘sangen hyvää’.” (1 Moos. 1:31)

Monet teistiset evolutionistit kieltävät myös historiallisen Aadamin olemassaolon tai hänen kirjaimellisen alkuperäisen syntinsä Eedenin puutarhassa, tai että siitä seurasi olemuksemme [ei vaan sielumme] peritty syntisyys [englanniksi: sinful nature and physical (not merely spiritual) death was inherited from “the first man Adam”]. Jos lankeemus muutetaan myytiksi (1 Moos. 3), tehdään pilkkaa Aadamin kapinan rinnasta­misesta Kristuksen kuuliai­suuteen, josta Paavali kirjoittaa (Room. 5 ja 1 Kor. 15). Tämä heikentää näin ollen vakavasti evankeliumin sanomaa, sillä Jumalan ylenpalttisen armon perusta ja Hänen vanhurskauden lahjansa Jeesuksen kautta menettävät merkityksensä.

Itse asiassa, jos TE: tä noudatetaan sen loogiseen päätelmään, eskato­logi­amme [englanniksi: eschatology]12 on myös muututtava. Jos Eedenin tilaan sisältyi eläinten ja ali-ihmisten kipua, kärsimystä ja kuolemaa, [englanniksi: suffering and death of animals] Jos Eedenin puutarhassa oli ennen lankeemusta todella eläinten ja esi-ihmisten tuskaa, kärsimystä ja kuole­maa, miksi kuolemaa pide­tään ”vihollisista viimeisenä”, joka on kukistettava (1 Kor. 15:26)? Ja jos lihansyönti, kärsimys ja kuolema kuuluivat luontaisena osana elämään vuosimiljoonien ajan ennen Aada­mia, [englanniksi: Curse] miksi emme lue, että tämän maailman palaut­tami­seen (Ilm. 22:3) sisältyy lisää tätä samaa? Sen sijaan luemme kirouksen ja sen vaikutusten poistamisesta. (Ilm. 21:4) Itse asiassa kristityn luottamus ”turmeltumattomaan ja saastu­matto­maan ja katoamattomaan perintöön” (1 Pie. 1:4) näyttäisi turhalta, jos TE -oppia noudatetaan johdonmukaisesti.

Muita pohdintoja TE: stä

Kuten kaikki teologiset uutuudet, jotka koskevat 1 Moosekseen ihmisten mielessä, TE -oppi edellyttää hyväksymistä tosi­asialle, että suurimmat kristilliset mielet noin 18 vuosisadan ajan kuluessaan eivät jotenkin kyenneet ymmärtämään oikein tämän tärkeän ja perus­ta­vimman Raamatun kirjan tarkoitusta! Oletetusti oli odotettava deistiä [englanniksi: deist], joka luovut­tuaan uskosta Jumalan Sanaan kertoisi meille, kuinka maailma todel­la luotiin. Ja kaikki tämä huolimatta siitä, että Darwin (evoluution pääarkkitehti) näki suuria vaivoja Jumalan nimenomaiseksi poistamiseksi kaikesta osallistu­misesta evoluutioprosessiin.

Darwinin kieltäminen

Yksikään rehellinen Darwinin julkaistujen kirjoitusten—erityisesti hänen yksityisen kirjeenvaihtonsa ja omaelämäkertansa—lukija ei voisi epäillä sitä, että hän vastusti teististä evoluutiota. Darwin kirjoitti amerikka­laiselle ystävälleen Asa Graylle: “Tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa ateistisesti. Mutta myönnän, että toisin kuin muut, en näe ympärillämme yhtä selvästi, enkä kuten haluaisin, todisteita suunnit­telusta ja hyvistä teoista kaikkialla ympärillämme. Mielestäni maailmassa näyttää olevan liiaksi kärsimystä. En voi vakuuttua, että hyvää tahtova kaikkivaltias Jumala olisi suun­nitellusti luonut Ichneumonidae-pistiäisen nimen­omai­sena tarkoituksena, että ne saavat ravintonsa elävien perhos­toukkien ruumiista… En näe tarvetta uskosta, että silmä on nimen­omaan suun­ni­teltu”(liha­vointi kirjoittajan).13 Darwin ei ainoastaan kieltänyt suunnittelua, vaan kielsi Juma­lalta kaiken osuuden evoluutio­proses­sissa, jota hän toi esiin—kannanotto, joka on johdonmukainen ja järkevä.

Evankelisen orto­dok­sian kumoami­nen

Jotkut tämänhetkisistä teistisistä evolutionisteista tuovat julki evankelisen oikeaoppisuutensa, mutta samalla he turmelevat raamatullisen totuuden. Tämän vuoksi on elin­tärkeää, että kristityt ”koettelevat kaiken [verrata Raamatun selkey­teen] ja pitävät sen, ”mikä on hyvää” (1 Tess. 5:21)—sillä, kuten C. Leopold Clarke huomautti, “Jumalallinen auktoriteetti kärsii aina vähemmän niiden käsistä, jotka ovat siitä erillään [esim. ateisteja] kuin heidän, jotka väittävät kunnioittavansa ja silti vähättelevät sitä [teistiset evoluu­tionistit]. Ei voi tehdä mitään suurem­paa vahinkoa mihinkään paitsi sitä joka on ystävän tekemä.”14 Tämä on tietysti vahva syytös, mutta mielestäni se on perusteltua. Jopa tosi kristittyinä voimme todella vahingoittaa juuri sitä evankeliumia, jonka uskomme pitävän rakkaana—siksi vakava varoitus Jumalan tiukemmasta tuomiosta kristityille, jotka opettavat kirkossa (Jaak. 3:1). Kehotan teitä lukemaan uudelleen tämän artikkelin ensim­mäi­sessä paragrafissa mainitut kreatio­nisteja koskevat tuomittavat syytökset ja harkitsemaan niitä korostamiemme TE-ongelmien valossa; Jesajan sanat (Jes. 5:20) vaikuttavat traagisesti sopivilta “Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi”…

Johtopäätös: Uskol­li­ses­sa kuuli­ai­suu­dessa on turvaa

Tietenkin on olemassa myös vahvoja tieteellisiä syitä evoluution hylkää­miselle, oli se sitten ateistista tai teististä lajiketta—CMI: n verkko­sivusto, kirjat, DVD ‑levyt ja Creation ‑lehti käsittelevät niitä kattavasti. Kaikkien niiden vastuu—jotka todella välittävät totuudesta ja tieteellisestä koskemattomuudesta—on käyttää 1 Tessalonikalaisille 5:21 (1 Tess. 5:1)—ja näin osallistua kampanjaan ’Aseta Evoluutio Kyseenalaiseksi, edistäen keskustelua olen­naisista ja ilmeisistä näkökohdista joita evoluutionistit (sekä sekularistit että TE: t) näyttävät huolellisesti sivuuttaa tai jättää huomiotta.

Teistisen kehityksen harrastajien vaatima henkinen voimistelu voidaan välttää. TE: n omaksuminen on sietää ja suvaitasekä huono tiede että huono teologia TE: lleon lopulta oksymoroni15—vastenmielinen Herran Jeesuksen Kristuksen evan­keliu­mille. En ole pidätellyt tässä mitään kirjoituksessa mutta vilpitön rukoukseni on että jotkut kristityistä tovereistani jotka lukevat tätä TE: nä ajattelisivat vakavasti aiheesta. Muista­kaam­me, “Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.”(Ps. 119:165)

Lähdeluettelo ja kommentit

  1. Huomattavasti laajennettu versio artikkelista, joka ilmestyi CMI:n UK / Europe -uutiskirjeessä heinäkuussa 2012. Palaa tekstiin.
  2. Evoluutio-termiä käytetään tässä ja koko artikkelissa merki­tyk­sessä: Kaikkien eliöiden (mukaan lukien ihmiset) polveutuminen yhteisestä esi-isästä muun­nos­ten kautta miljoonien vuosien aikana. Palaa tekstiin.
  3. Alexander, D., Creation or Evolution: Do we have to choose? [suomeksi: Luominen vai evoluutio: Onko meidän valittava?] Monarch Books, 2008, pp. 353–354. Palaa tekstiin.
  4. Katso: creation.com/viva-la-evolution. [Koska Raamattu ei sanallakaan kerro tällaisesta ajatuksesta, johto­päätök­semme on, että teistiset evolutionistit ovat lähtö­koh­tai­sesti olet­ta­neet evo­luution tosiasiaksi ja sen jälkeen yrittäneet mukauttaa 1. Mooseksen kirjan uskomukseensa.] Palaa tekstiin.
  5. Katso luvut 9–11 Statham, D., Evolution: Good Science? Exposing the Ideological Nature of Darwin’s Theory, Day One, 2009. Palaa tekstiin.
  6. [englanniksi: ‘the perspicuity of Scripture’] Periaate, että Jumalan sana on selkeä ja selvä ja ymmär­ret­tävä. Palaa tekstiin.
  7. Berry, R. J. God and the biologist, Apollos, Leicester, 1996, s. 50. Palaa tekstiin.
  8. Tällainen perusvirhe on anteek­si­anta­maton, kun otetaan huomioon, että Berry on johtava geneetikko. Palaa tekstiin.
  9. Tämä tuli esille BBC:n radio-ohjel­massa ja julkaistiin myöhemmin kirjana [englan­niksi], Stannard, R., Science and wonders: Conversations about science and belief. Faber & Faber, London 1996, p. 46. Palaa tekstiin.
  10. Clarke, C.L., Evolution and the Breakup of Christendom, Marshall, Morgan & Scott Ltd, London, 1930, s. 130. Palaa tekstiin.
  11. Ref. 3, s. 270. Palaa tekstiin.
  12. Teologian haara oppi­jär­jes­tel­mäs­ta (doktriinistä) ‘viimeisistä asioista’, ihmis­kun­nan lopulli­sesta kohta­losta;mukaan lukien kuolema, tuomio, taivas ja helvetti. Palaa tekstiin.
  13. Kirje Asa Gray:lle, 22 toukokuun 1860, Darwin Correspondence Project (online), Letter 2814, darwin-online.org.uk.; [englan­niksi: 1. Letter to Asa Gray, 22 May, 1860. In: Burkhardt, F., Evans, S. & Pearn, A. (eds), Evolution: Selected letters of Charles Darwin, 1860–1870, Cambridge University Press, 2008, s. 11.] Palaa tekstiin.
  14. Ref. 10, s. 250. Palaa tekstiin.
  15. Oksymoron (kr. oξύμωρος) eli itseristiriita on retorinen kuvio, joka yhdistää kaksi vastakkaista tai toisensa kieltävää käsitettä, kuten ‘jäätävä polte’ tai ‘kauno­puhei­nen vaikeneminen’ [alkuperä: Wikipedia] Palaa tekstiin.