Egyptin historia ja Raamatun ilmoitus: täydellisesti yhteensopivat?

Kirjoittanut: Daniel Anderson

Jo vuosia sekulaarimedia on piikitellyt Raamatun kuvauksia Joosefista, Mooseksesta, pääsiäisestä ja toisesta Mooseksen kirjasta täysin yhteensopimattomiksi klassisen Egyptin kronologian kanssa. Vuosi toisensa jälkeen olemme saaneet kuulla useiden tutkijoiden kertomana, että 1. ja 2. Mooseksen kirjassa kuvatut tapahtumat ovat mukavia legendoja vailla mitään historiallista tai arkeologista pohjaa.

Toisaalta uudet tuulet puhaltavat. Kasvava määrä erilaisista taustoista lähtöisin olevia tutkijoita on avoimesti esittänyt rajuja reduktioita Egyptin kronologiaan. Kyseisen kaltainen reduktio palvelisi Egyptin ja Vanhan Testamentin historiallisten ja arkeologisten kuvausten yhteensovittamista. Yllättävää kyllä, on olemassa huomattava määrä todisteita Egyptin historian merkittävän reduktion oikeuttamiseksi. Ja näin tekemällä 1. ja 2. Mooseksen kirjojen ja koko Vanhan Testamentin luotettavuus täytyy arvioida uudelleen historiallisen totuuden merkittävänä lähteenä.

KRONOLOGISEN UUDISTUKSEN KANNATTAJAT

Ne, jotka kannattavat ortodoksisen Egyptin kronologian uudistamista, kuuluvat eittämättä vähemmistöön, mutta heidän saavutuksensa ja oppiarvonsa ovat korkealle arvostettuja. David Rohl, Test of Time -teoksen kirjoittaja esittää: ”Ramses II tulisi ajoittaa kymmenennelle vuosisadalle eKr - jotakuinkin kolmesataavisikymmentä vuotta myöhemmin kuin aika, joka oli hänelle määrätty ortodoksisessa kronologiassa.”¹

Peter James ja neljä muuta tutkijaa julkaisivat kirjan Centuries of Darkness.² He väittävät, että Egyptin dynastioiden ajoitusta täytyy lyhentää sadoilla vuosilla, etenkin 21–24 dynastioiden. Dr Colin Renfrew, arkeologian professori Cambridgen yliopistosta kirjoitti alkusanat tähän kirjaan:

”Tämä kriittinen kirja vetää huomion … merkittävään aikakauteen maailman historiassa ja koko kronologisen kehyksen ajoituksen häilyvään rakenteeseen, jonka pohjalla nykyiset tulkintamme lepäävät.. Nykyhetken kronologiat koskien tuota tärkeää vaihetta ihmisen historiassa ovat useita vuosisatoja virheelliset, ja tämän seurauksena historia täytyy kirjoittaa uudelleen.”³

Sir Alan Gardiner, Egyptin historian arvovaltainen asiantuntija tunnustaa olennaiset ongelmat koskien Egyptin kronologiaa:

"Vaikka kuninkaiden listoista ja muista senkaltaisista apulähteistä, jotka ovat selviytyneet, on otettu kaikki irti, niin perustavanlaatuinen Egyptin historian dynastioiden kehys osoittaa masentavia aukkoja ja monia kyseenalaisia piirteitä … Mitä ylpeästi mainostetaan Egyptin historiana, on todellisuudessa vain kokoelma ryysyjä ja riekaleita.”⁴

Viimevuonna David Down (joka myöskin kirjoitti erityisen asiaan kuuluvan teoksen False History - Out with David and Solomon) ja Dr John Ashton kirjoittivat nwrapping the Pharaohs: How Egyptian Archaeology Confirms the Biblical Timeline. Down on suorittanut arkeologisia tutkimuksia Egyptissä, Israelissa ja keski-idässä melkein puolen vuosisadan ajan. Kirjassaan he ehdottavat uudistettua kronologiaa, joka sovittaa Egyptin ja Vanhan Testamentin historian.

SYITÄ PERINTEISEN EGYPTIN AJANLASKUN KYSEENALAISTAMISEKSI

Tähtitieteelliset olettamukset

On esitetty, että kuun- ja auringonpimennysten on havaittu olevan täydellisesti yhteensopivia Egyptin kronologian vakiintuneiden päivien kanssa. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Tähtitieteellisen ajoituksen/sovituksen konsepti ei pohjaudu taivaallisiin pimennyksiin vaan ”Sothicin kiertoon”. Mutta Sothicin kiertoa ei mainita missään Egyptin teksteissä.⁵ On olemassa viittauksia ”Sothiksen nousuun”, jonka on oletettu olleen näköhavainto kirkkaasta Sirius-tähdestä. Todellinen seikka on, että useat nykyisistä tutkijoista teorisoivat muinaisten egyptiläisten olleen hivenen pielessä kalenterinsa pidossa, ja kun tämä pieni poikkeama korjataan nykytieteen mukaan, päivät asettuvat kohdalleen sen mukaisesti. Kuitenkin egyptiläiset kykenivät suuntaamaan pyramidinsa asteen murto-osan tarkkuudella pohjoiseen, etelään, länteen ja itään. On todennäköisempää, että egyptiläiset olivat erittäin tarkkoja ajanpidostaan. Niinpä James ja hänen neljä kollegaansa kirjoittivat Centuries of Darkness:ssa, ” … On olemassa hyviä syitä hylätä koko Sothic-ajoituksen konsepti sellaisena kuin sitä aikaisempien egyptologien toimesta käytettiin.” (Kts. Myös artikkelimme, Fall of Sothic theory: Egyptian chronology revisited.)

Manethon labyrintti

Toinen syy perinteisen ajankulun kyseenalaistamiseksi on Manetho, egyptiläinen pappi, joka kirjoitti Egyptin historian kolmannella vuosisadalla eKr. Useat pitävät Manethon kirjoituksia kiistämättöminä faktoina. Hän oli taitava hieroglyfien tulkitsija ja hänellä oli mahdollisuus tutkia kaiverruksia, dokumentteja ja muita arvokkaita esineitä. Kuitenkin esiin nousi kaksi ongelmaa. Ensinnäkin Manetho kirjoitti satoja, jopa tuhansia vuosia varsinaisten tapahtumien jälkeen. Toiseksi yhtäkään Manethon teksteistä ei ole olemassa.⁶ Ainoat lähteet, joita meillä on Manethon kirjoituksiin, ovat paljon myöhemmin toimineiden historioitsijoiden kuten Josephuksen, Africanuksen, Eusebiuksen ja Syncelluksen tekemät lainaukset joistakin hänen lausunnoistaan

EGYPTIN KRONOLOGIAN HISTORIALLISET LÄHTEET

Egyptiläinen todistuaineisto koostuu useista kaiverruksista, teksteistä, papyrus-dokumenteista ja esineistä. Vaikka ne ovat hyvin hyödyllisiä, tämä todistusaineisto tuottaa puutteellisen kuvan Egyptin historiasta. Herodotuksen, Manethon, Josephuksen, Afrikanuksen ja Eusebiuksen muinaiset kirjoitukset lisäävät historiallista ymmärrystä. Kuuluisa kreikkalainen historioitsija Herodotus matkusti Egyptiin 5:nnellä vuosisadalla eKr. ja haastatteli pappeja sekä muita paljon asioista tietäviä henkilöitä. Manetho, kuten yllä mainittiin, koosti Egyptin historian Alexandrian kirjastolle 3:nnella vuosisadalla eKr. Kuuluisa juutalainen historioitsija Josephus teki lainauksia Manetholta kirjoittaessaan historiallista kokoelmaansa ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Kolmannella ja neljännellä vuosisadalla jKr. kirjoittaneet tunnetut historioitsijat Africanus ja Bishop Eusebius lainasivat myöskin Manethoa kirjoittaessaan Egyptin historiasta. Kuitenkin kukin näistä hyvin arvostetuista historioitsijoista on keskenään yleisesti eri mieltä Egyptin kronologian laskemisesta.

Koska Egyptin kronologia on luonteeltaan ristiriitainen, on mahdotonta esittää kattava lista päivistä, faaraoista ja dynastioista. Sir Alan Gardiner kirjoitti: ”Aineistomme johdonmukaisen kuvan rekonstroimiseksi on auttamattomasti riittämätön.” Tästä syystä meidän täytyy ristiinverrata egyptiläisiä kuvauksia muihin luotettaviin historiallisiin kuvauksiin. Raamatullinen ja assyrialainen kronologia tarjoaa erittäin hyvin yhteensopivat ajoitukset, joita voidaan käyttää monien Egyptin historian epäselvyyksien oikaisemiseen. Toisin sanoen mikäli Vanha Testamentti ja Assyrian historialliset kuvaukset ovat merkittävästi yhdenmukaiset, niin silloin Egyptin kronologian uudelleen järjestäminen sen yhteensovittamiseksi kahden riippumattoman, luotettavan lähteen kanssa olisi täysin loogista.

NOOAN YHTEYS EGYPTIIN

Heprealainen nimi yhdelle Nooan pojista on Mizraim (1 Moos. 10:6). Ei ole yhteensattumaa, että nykyiset egyptiläiset kutsuvat itseään nimellä Misr, joka on johdannainen Mizraim:sta. 1. Mooseksen kirjan mukaan Nooan lapsenlapsi Mizraim⁷ on egyptiläisten isä. Uudelleen järjestetyssä kronologiassa Egyptin olemassaolo alkaa pian Baabelista hajaantumisen jälkeen noin 2100 eKr. Kuulusa 4:nnen vuosisadan historioitsija Eusebius kirjoittaa:

”Heprealaiset kutsuvat Egyptiä Mestraimiksi; ja Mestraim eli vain vähän tulvan jälkeen. Sillä tulvan jälkeen Cham (tai Ham) Nooan poika siitti Aeguptoksen tai Mestraimin, joka oli ensimmäinen, joka vakiinnutti itsensä Egyptiin, aikana jolloin heimot alkoivat hajaantua sinne sun tänne … Mestraim todellakin oli Egyptin kansan perustaja; ja ensimmäisen Egyptin dynastian alku täytyy nähdä alkaneen hänestä.”⁸

Perinteisessä kronologiassa noin 2000 vuoden esi-dynastinen aikakausi edeltää ensimmäistä Egyptin dynastiaa. 1. Mooseksen kirja asettaa paljon lyhyemmän ajanjakson. Lisäksi Oriental Institute of Chigago:n 1988–1989 vuosiraportti sisälsi yhteenvedon laajasta Bruce Williamsin suorittamasta arkeologisesta tutkimuksesta. Williams tutki uudestaan esi-dynastian aikakauteen liittyviä löydöksiä ja totesi:

”Molemmat artikkelit ovat osa kasvavaa todisteiden joukkoa, joka yhdistää ajanjakson, joka aikoinaan tunnettiin ’esi-dynastisena’, niin vahvasti pyramidien ja niiden jälkeisiin aikakausiin, että koko termistä tulisi luopua.”⁹

Williams on julkaissut useita artikkeleja arkeologisissa julkaisuissa, ja hänen nykyiset tutkimuksensa tuntuvat vahvistavan 1. Mooseksen kirjan kuvaukset.

Abraham vierailee Egyptissä

Raamatun ajoitus Egyptistä lähdölle sijoittuu noin vuoteen 1445 eKr. 2. Moos. 6:4 ja Gal. 3:16–17 kertovat meille, että Herra teki liiton Abrahamin kanssa 430 vuotta aiemmin noin vuonna 1875 eKr. Vähän tämän jälkeen Abraham matkusti Egyptiin paetakseen Kanaanissa vallitsevaa vakavaa nälänhätää (1. Moos. 12:10).

Abrahamin vierailu ei jäänyt huomiotta, kun faaraon virkamiehet ilmoittivat kuninkaalleen, että Abrahamin vaimo Saara oli erittäin kaunis. Peloissaan Abraham kertoi faaraolle, että Saara oli hänen siskonsa, jonka seurauksena faarao otti väliaikaisesti Saaran haaremiinsa ja antoi Abrahamille useita kalliita lahjoja. Kuitenkin Herra löi faaraon asumusta kirouksin, joka johti Saaran vapauttamiseen sen jälkeen, kun faaraolle selvisi, että Saara oli todellisuudessa Abrahamin vaimo.

Abraham tuli Kaldean Urista (1. Moos. 11:31). Vuosina 1922–1934 Sir Leonard Woolley havaitsi sen olleen ensimmäinen sivilisaatio¹⁰, jolla oli ylivoimaiset tiedot astronomiasta ja laskuopista. Tämän lisäksi Sumerian sivilisaatio keksi kirjoittamisen, koosti sanakirjoja ja laski neliö- ja kuutiojuuria.¹¹ Woolleyn löydökset tuntuvat tukevan Josephuksen kirjoituksia koskien Abrahamin vierailua Egyptissä. Josephus kirjoitti Abrahamista:

”Hän saattoi tiedoksi heille laskuopin ja toimitti heille astronomian tieteen; sillä ennenkuin Abraham tuli Egyptiin, he olivat tietämättömiä kyseisistä opinaloista; joten tiede tuli Kaldeanista Egyptiin.”¹²

Uudistetussa kronologiassa Abraham olisi vieraillut Egyptissä, kun Khufu (Kheops) oli faarao. Khufun aikaa edeltäneet Egyptin pyramidit olivat fantastisia arkkitehtuurellisia rakennuksia, mutta ne eivät olleet täydellisen neliöitä tai tarkkalleen suunnattuja kaikkiin kompassin neljästä suunnasta. Kun Khufu rakennutti mestarillisen pyramidinsa, näyttää tällöin tapahtuneen räjähdysmäinen tähtitieteen ja matematiikan tietotaidon kasvu. Khufun pyramidi oli täydellisesti neliö, tasainen ja suunnattu kompassin neljään suuntaan.

Asetettuna oikeaan dynastiaan Abrahamin vierailu Egyptiin on saattanut olla katalyytti, joka antoi kipinän arkkitehtuuriselle vallankumoukselle Egyptin historiassa.

Joosef nousee valtaan Egyptissä

12 dynastia oli yksi Egyptin historian huippukohdista. Uusitun kronologian mukaan Joosef olisi noussut valtaan Sesostris I:n aikakautena. 1. Mooseksen kirjan mukaan Joosef oli yksi Jaakobin 12. pojasta. Kateelliset Joosefin veljet myivät hänet midianilaisille kauppiaille, jotka puolestaan myivät Joosefin egyptiläiselle Potifar-nimiselle virkamiehelle. Lopulta käytyään läpi useita koettelemuksia ja vaikeuksia Herra antoi Joosefille mahdollisuuden hallita Egyptiä ollen alamainen vain faaraolle.

Sesostris I:llä tiedetään olleen visiiri tai pääministeri nimeltään Mentuhotep, jolla oli epätavallisen suuret hallintaoikeudet. Egyptologi Emille Brugsch kirjoitti kirjassaan Egypt Under the Pharaohs: ”Sanalla sanottuna Mentuhotep … esiintyy kuninkaan toisena minänä. Kun hän saapui, suuret arvohenkilöt kumarsivat hänen edessään kuninkaallisen palatsin sisäänkäynnin luona.”¹³ Brugsch:n kuvaus tuntuu tukevan 1. Moos 41:43 kuvausta Joosefin asemasta: ”Hän (faarao) antoi Joosefin ajaa toiseksi parhailla vaunuillaan, ja Joosefin edellä huudettiin: ’Abrek!’ Näin hänestä tehtiin koko Egyptin käskynhaltija.”

Joosefin maineen perimmäinen syy oli hänen kykynsä tulkita unia. Egyptiläiset liittivät uniin suuria merkityksiä. Joosef kykeni tulkitsemaan faaraon monimutkaiset unet selittämällä, että seitsemää runsasta vuotta seuraisi seitsemän ankaran nälänhädän vuotta. Vakuuttuneena Joosefin tulkinnasta faarao asetti Joosefin valvomaan viljan keruuta ja varastointia seitsemän runsaan vuoden aikana.

Kaksi Egyptin käsikirjoitusten vihjettä tuntuvat vahvistavan 1. Mooseksen kirjan kuvaukset. Ensinmäiseksi, suuri ”Nälkäisen Kiven” kohokuva mainitsee:

”Koska Hapy [joen jumala] oli epäonnistunut tulemaan seitsemän vuoden aikana. Viljaa oli niukasti, jyvät olivat kuivuneet, kaikenlaista ruokaa oli niukalti …”¹⁴

Toisena on hauta, joka kuului läänin pormestari Amenille Sesostris I:n alaisuudessa. Siinä lukee:

”Kukaan ei ollut onneton minun päivinäni ei edes nälänhädän vuosina sillä minä olin viljellyt kaikki Nofe of Mah:n maat … näin siis minä pitkitin sen asukkaiden elämää ja säilöin ruuan, jonka se tuotti.”¹²

Heprealaiset orjat Egyptissä

Perinteisessä kronologiassa heprealaisten orjien sorto Egyptissä olisi tapahtunut 18. dynastian aikana. Ongelmana on, että ei ole olemassa kuin vähäisistä olemattomiin olevia todisteita heprealaisista orjista Egyptissä kyseisenä ajankohtana. Kuitenkin, sijoitettuna 12. dynastiaan uudelleen järjestetyn kronologian mukaan, on olemassa merkittäviä todisteita israelilaisista orjista Egyptissä.

Manchesterin museon Egyptin osaston vastaava Dr Rosalie David kirjoittaa seemiläisestä orjuudesta Kahunissa 12. dynastian puolivälin aikoihin:

”On selvää, että kaupungissa oli jonkin verran aasialaisia, ja tämä on saattanut heijastaa tilannetta muualla Egyptissä. Voidaan sanoa, että egyptiläiset luokittelivat nämä ihmiset löyhästi ’aasialaisiksi’, joskaan heidän tarkkaa kotimaataan Syyriassa tai Palestiinassa ei voida määritellä … Syy heidän Egyptissä oloonsa pysyy epäselvänä.”¹⁵

Raamattu kertoo selkeästi, miksi israelilaisorjat asuivat Egyptissä:

”Egyptissä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt Joosefista mitään. Hän sanoi kansalleen: ’Israelilaiset ovat tulleet liian lukuisiksi ja voimakkaiksi. Nyt meidän on toimittava viisaasti, etteivät he enää lisäänny. Muuten voi käydä niin, että he sodan sattuessa liittyvät vihollisiimme, alkavat taistella meitä vastaan …’ Niin israelilaisille asetettiin työnjohtajia, joiden oli määrä näännyttää heidät raskaalla pakkotyöllä … Ja katkeroittivat heidän elämänsä ankaralla työllä.” (2. Moos 1:8–14)

Dr Rosalie David kirjoittaa myös orjien läsnäolosta Gurop:ssa Egyptissä:

”Hajanaiset dokumentit eivät anna selkeää vastausta, miksi tai miten aasialaiset tulivat Egyptiin Keski-Kuningaskunnan aikaan … On kuitenkin olemassa vahvoja kirjallisia todisteita, että aasialaisia orjia, naisia ja lapsia oli Gurop:ssa.”¹⁶

Toinen aihetodiste, joka tukee Raamatun kuvausta, on tämän dynastian aikana savitiilistä ja oljista rakennettujen pyramidien olemassa olo. Amenemhet III, faarao, jonka patsaat ovat kasvoiltaan happamat ja julman näköiset, oli todennäköisesti se faarao, joka vastasi valittaville heprealaisille valvojille, ”Älkää enää antako kansalle olkia tiilentekoon kuten tähän saakka. Menkööt itse keräämään oljet!” (2. Moos 5:7)

Kolmas kiusallinen aihetodiste oli Kahunin kaivauksilla asuntojen lattioiden alta löydetyt laatikot. Sir Flinders Petrie kaivoi ylös useita näistä laatikoista, jotka sisälsivät aina 3 kk:den ikään asti olevien lapsien luurankoja - joskus laatikossa oli kolmekin lasta.¹⁷ On todennäköistä, että nämä ovat heprealaisten vauvojen luurankoja. Heprealaiset pojat tapettiin faaraon suorasta käskystä, jonka tarkoituksena oli rajoittaa heprealaisten määrää ( 2. Moos 1:16). Kuitenkin yksi tietty poikalapsi välttäisi faaraon kuolemantuomion ja muuttaisi heprealaisten historian kulun.

MOOSES SYNTYY

Mooseksen kirjan mukaan Mooses-vauvan adoptoi faaraon tytär ollessan kylpemässä joella. Mooseksen vanhemmat uhmasivat faaraon käskyä ja jättivät hänen kohtalonsa Herran käsiin asettaen hänet koriin ajelehtimaan pitkin jokea. Monet pitävät tätä mukavana mutta täysin epärealistisena tarinana. Kukapa Egyptin prinsessa nyt adoptoisi heprealaisen orjalapsen ja tarjoutuisi tekemään hänestä seuraavan faaraon?

Jos kuitenkin asetat Mooseksen 12. dynastiaan, niin faaraon hovin perhehistoria tuntuu sopivan.¹⁸ Amenemhet III:lla oli kaksi tytärtä, mutta yhtään poikaa ei ole aukottomasti tunnistettu. Amenemhet IV:n on ehdotettu olleen Amenemhet III:nen poika. Mutta hän olisi yhtä hyvin voinut olla yhden Amenemhet III:n tyttären Soberkneferun poika. Amenemhet IV on erittäin mysteerinen henkilö Egyptin historiassa ja on saattanut olla Amenemhet:in tai Sobekneferun yhteishallitsija.

Josephus kirjoitti koskien faaraon tytärtä: ”Ollen itse lapseton … hän ajatteli tehdä hänestä (Mooseksesta) isänsä seuraajan.” Lisäksi Dr Donovan Courville on ehdottanut Sobekneferua Mooseksen kasvattiäidiksi. Se on todennäköistä, sillä ei ole olemassa mitään historiallista dokumenttia Sobekneferun biologisesta pojasta. Mikäli Sobekneferu oli Mooseksen kasvattiäiti, Raamatun kuvaus hänen kylpemisestään joen varrella olisi järkeenkäypä. Joen jumala Hapy oli Egyptin hedelmällisyyden jumala ja Sobekneferu olisi oletettavasti ollut seuraamassa uskonnollista rituaalia joella. Ehkäpä joella kelluneen vauvan ilmestyminen olisi tulkittu suorana vastauksena hänen rukouksiinsa saada lapsi.

Egyptistä lähtö

Uusitussa kronologiassa Neferhotep I oli luultavasti 2. Mooseksen kirjan faarao 13. dynastian aikana. 2. Moos 7:10 kertoo meille, että Mooses ja Aaron kohtasivat faaraon. ”… Aaron heitti sauvansa faaraon ja hänen hoviväkensä eteen, ja se muuttui käärmeeksi.” Faarao ei ollut vaikuttunut: ” …nämä Egyptin loitsijat tekivät taioillaan samoin: he heittivät kukin sauvansa, ja ne muuttuivat käärmeiksi.” (2. Moos. 7:11–12) Liverpoolin museossa on loitsijan sauva, joka on lähtöisin tältä samalta Egyptin aikakaudelta.¹⁹ Sauva on pitkän kobra-käärmeen muotoinen. Ehkäpä loitsijat käyttivät jonkin sortin hypnoottista voimaa, joka muutti kobra-sauvat oikeiden käärmeiden näköisiksi tai käyttivät taikatemppuja sauvan korvaamiseksi oikealla kobralla.

Kymmenen vitsausta ovat luultavasti Exodus-kertomuksen yksi kuuluisimmista piirteistä. Mikäli vitsaukset olivat historiallisia tapahtumia, millaisena Mooses niitä kuvaa, silloin olemassa pitäisi olla joitakin todisteiden rippeitä kuvaamassa niiden katastrofaalisia seurauksia. Itse asiassa Leiden museossa Hollannissa on papyrus, joka tarjoaa graafisen, pelottavasti Raamatun kuvausta muistuttavan kuvauksen. Arkeologien keskuudessa ei ole yksimielisyyttä siitä, koska se on alunperin kirjoitettu. Lainaus kuvaa:

”… Vitsaus kulkee läpi maan ja verta on kaikkialla … Ei, mutta joki on verta. Juoko mies siitä? Kuten ihminen hän hyljeksii sitä. Hänellä on jano veteen … Ei, mutta portit, pilarit ja seinät ovat tulen kuluttamia …Ei, mutta korkeasyntyisen miehen poikaa ei voi enää tunnistaa …Tuntemattomat ulkopuoliset ihmiset ovat tulleet Egyptiin … Ei, mutta maissi on tuhoutunut kaikkialla … Kaikki sanovat ’ei ole enempää.’”²⁰

Viimeinen vitsaus viilsi suoraan faaraon sydämeen. Herra otti keskiyöllä hengiltä kaikki egyptiläisten perheiden esikoiset. Heprealaisia oli varoitettu tästä kauheasta katastrofista; Mooses käski heitä tappamaan lampaan ja sivelemään sen verta ovenpieliin. Herra ohittaisi kaikki kodit, joissa oli lampaan verta. On melkoisen merkittävää, että Neferhotepin poika Wahneferhotep ei seurannut isäänsä valtaistuimelle. Sen sijaan Neferhotep I:tä seurasi hänen veljensä Sobkhotpe IV, ”joka otti haltuunsa valtaistuimen, jonka hänen veljensä oli hiljattain vapauttanut”.²¹ Tähän päivään mennessä historioitsijat eivät kykene selittämään syytä sille, miksi Neferhotep I:n poika ei seurannut häntä. Ehkäpä lähempi Raamatun kuvauksen tarkastelu on tarpeen.

Toinen erittäin mielenkiintoinen aihetodiste on Kahunin asukkaiden yhtäkkinen pois lähteminen. Dr Rosalie Dawid kirjoittaa:

”On selvää, että kuninkaan pyramidin valmistuminen ei ollut syy, miksi Kahunin asukkaat lopulta hylkäsivät kaupungin hyljäten työkalunsa ja muut omistuksensa kauppoihin ja koteihin … Taloihin jälkeen jätettyjen jokapäiväisten käyttöesineiden ”määrä, tyyppi ja laajuus saattaa viitata siihen, että lähtö oli äkillinen ja valmistelematon.”²²

Todisteet tuntuvat tukevan 2. Moos. 12:33 kohtaa, jossa kerrotaan: ”Egyptiläiset kiirehtivät Israelilaisia lähtemään heti pois maasta …”

Mutta mitä tapahtui Egyptin mahtavalla armeijalle? Raamatun mukaan faarao, armeijansa kanssa, ajoi takaa pakenevia israelilaisia, kun he ihmeellisesti kulkivat Punaisen Meren poikki. Egyptin armeija päätyi kuitenkin Punaisen Meren pohjaan (2. Moos 14:28). Ei ole sattumaa, että Neferhotep I:n muumiota ei ole koskaan löydetty.

HYKSOKSEN MYSTEERI RATKAISTU

Arkeologit ja muut tutkijat ovat myös pitkään ihmetelleet mysteeristen Hyksosten nopeaa Egyptin valloitusta ilman sotilaallista yhteenottoa. Ne tutkijat, jotka edustavat uusittua kronologiaa, ovat tunnistaneet Hyksokset amelekialaisiksi jotka hyökkäsivät Egyptistä paenneiden israelilaisten kimppuun. On todennäköistä, että amelekialaiset vyöryivät Egyptiin ilman vastarintaa siksi, että Jumala oli tuhonnut Egyptin armeijan Punaisella Merellä.

Hyksosten yhdistäminen amelekialaisiin selittäisi muuten hämmentävän kappaleen ”Amalek on kansoista ensimmäinen..” (4. Moos. 24:20) sekä sen, miksi egyptiläinen olisi ”amalekilaisen miehen orja” (1. Samuel 30:13). Tämä on järkeenkäyvää uusitussa kronologiassa, jossa amalekialaiset hallitsivat mahtavaa Egyptin imperiumia.

Heidän nykyinen tuntemattomuutensa täyttää Jumalan Moosekselle antaman profetian: ”Minä pyyhin pois maan päältä amalekilaiset ja heidän muistonsakin.” (2. Moos. 17:14) Niinpä tuskin kukaan nykypäivänä on kuullut heistä, puhumattakaan heidän edeltäneestä loistostaan. Amalekialaisten fyysinen tuhoaminen tapahtui ensimmäisen kerran Saulin aikoina, mutta hän ei totellut Jumalaa (1. Samuel 15), joten amalekilaiset aiheuttivat vielä sekasortoa Daavidin aikoina, jolloin hän käytännössä hoiti homman loppuun. (1. Samuel 30)

JOHTOPÄÄTÖS

On olemassa kertomus vanhasta hyvin arvostetusta arkeologista, joka kaivoi nuoren arkeologin vieressä Gezer:llä Israelissa.²³ Nuori arkeologi pilkkasi Raamatun historiallista luotettavuutta, kun vanhempi arkeologi vastasi hiljaa: ”No, jos minä olisin sinä, en pitäisi Raamattua roskana”. Kun nuori arkeologi kysyi syytä, vanhempi vastasi: ”No, sillä nyt on vain tapana kuitenkin osoittautua oikeaksi.”

Tähän aikaan vuodesta kristittyjä tullaan pommittamaan ohjelmilla ja artikkeleilla, jotka esittävät Raamatun kuvausten Joosefista, heprealaisten orjuudesta, Mooseksesta ja Exoduksesta olevan legendoja ja myyttejä. Kuitenkin, kuten olemme nähneet, oikeisiin aikoihin asetettuna on olemassa runsaasti historiallisia ja arkeologisia todisteita, jotka vahvistavat 1. ja 2. Mooseksen kirjan kuvaukset.

Raamatullisen aikajanan synkronoiminen uusittuun Egyptin kronologiaan tulee vaatimaan lisää testausta, tutkimusta, kovaa työtä ja perusteellista tutkimusta. Ryhmä tutkijoita on lupaavassa alussa ja he hyödyntävät ammattimaisia tutkimustapoja ennakko-oletuksenaan, että Raamattu pitää paikkansa. Dr Clifford Wilson, Australian Arkeologisen Instituutin entinen johtaja sanoi sen parhaiten:

”En tiedä yhtäkään oikein todennettua arkeologista löytöä, joka olisi vastakkainen Raamatun kirjoituksille. Raamattu on kaikista tarkin historiallinen kirja, jonka maailma on koskaan nähnyt.”²⁴

Viitteet ja lisätietoja:

Rohl, David A Test of Time: The Bible: from Myth to History, p. 128, Century Limited, London, UK, 1995; see also review by John Osgood, Journal of Creation 11(1):33–35, 1997. takaisin.
James, Peter Centuries of Darkness, pp. XV–XVI, Pimlico, London, UK, 1992. takaisin.
James, ref. 2, p. 39. takaisin.
Gardiner, Allan Egypt of the Pharaohs, p. 53, Oxford University Press, London, UK, 1964. takaisin.
Ashton, J. and Down, D Unwrapping the Pharaohs: How Egyptian Archaeology Confirms The Biblical Timeline, p. 74, Master Books, Green Forest, AR, 2006. takaisin.
Ashton and Down, ref. 5, p. 73. takaisin.
Hebrew מצרים (mitsrayim) John Gill’s commentary, available in the Online Bible, states, ‘The word is of the dual number, and serves to express Egypt by, which was divided into two parts, lower and upper Egypt.’ takaisin.
Waddell, History of Egypt and Other Works by Manetho: The Aegyptiaca of Manetho, pp. 8–9. takaisin.
Sumner, William ‘Scholarship Individual Research,’ The Oriental Institute Annual Report 1988–1989, p. 62, University of Chicago, Chicago, IL, 1990. takaisin.
Obviously, it was not the first civilization, but the first ‘re-civilization’—after the Flood. takaisin.
Ashton and Down, ref. 5, p. 201. takaisin.
Whiston, W., Josephus’ Complete Works, Antiquities of the Jews, Book I, chapter VIII, para. 2. takaisin.
Breasted, James A History of Egypt, p. 162, Scribner and Sons, New York, NY, 1954. takaisin.
Ashton and Down, ref. 5, p. 84. takaisin.
David, R The Pyramid Builders of Ancient Egypt: A Modern Investigation of Pharaoh’s Workforce, p. 191, Guild Publishing, London, UK, 1986. takaisin.
David, ref. 15, p. 192. takaisin.
Ashton and Down, ref. 5, p. 100. takaisin.
Ashton and Down, ref. 5, p. 93. takaisin.
Ashton and Down, ref. 5, p. 98. takaisin.
Velikovsky, Immanuel, Ages in Chaos, Vol.1, ‘From the Exodus to King Akhnaton’, pp. 25–28, Abacus, London, UK, 1973. takaisin.
Edward, C.J. et al., The Cambridge Ancient History, Vol. II, Part I, ‘History of the Middle East and the Aegean Region c. 1800–1380 B.C.’, p. 50, Cambridge University Press, Cambridge, UK, 1980. takaisin.
David, ref. 15, p. 195 and 199. takaisin.
Wieland, C., Archaeologist confirms creation and the Bible: Interview with archaeologist Clifford Wilson, Creation 14(4):46–50, 1992 takaisin.
Wilson, C, Archaeologist Speaks Out, Creation 21(1):15, 1998. takaisin.